Posted on

Roosa Berg: Taiteilija kohtaa kaupallisuuden – kirjailijan osallistuminen kirjamarkkinointiin (2021)

Roosa Berg tarkastelee kirjoittamisen gradussaan kirjallisuuden markkinointia uuden median aikana. Berg tutkii kirjailijoiden omaan brändäämistä sekä teostensa myynnin edistämistä.

Berg valottaa aihettaan sekä kirjailijoiden että kustantajien positioista käsin. Millaiseksi kirjailijat kokevat osuutensa kirjamarkkinoinnissa ja millaiseksi kustantajat kokevat kirjailijoiden osuuden? Näin kysymysten avulla ristivalotetaan kysymystä, jonka ääripäissä ovat taiteelliset pyrkimykset ja myyväksi suunniteltu tuote. Berg ei suuntaudu näistä kumpaakaan, vaan luo asetelman joka ilmaisee kirjallisuuden markkinoinnin jännitteitä. Kolmas tutkimuskysymys: miten sosiaalinen media on muuttanut kirjallisuuden markkinointia siirtää painotuksen alueelle, jossa kirjoista keskustelu edellyttää kirjailijan aktiivista osallistumista, niin että se palvelee myynnin edistämistä.

Taiteilija kohtaa kaupallisuuden – kirjailijan osallistuminen kirjamarkkinointiin (2021)

1 Johdanto

2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

2.1 Tutkimuksen tarve ja aiempi tutkimus

2.2 Tutkimuskysymykset

2.3 Aineistonkeruu ja tutkittavat

3 KATSAUS KUSTANNUSTOIMINTAAN JA KIRJAILIJUUTEEN

3.1 Kustannustoiminta

3.1.1 Viestinnän ja markkinoinnin erot kustannusalalla

3.2 Kirjailijuus

4 ANALYYSI

4.1 ”Mitä kirjailijat aina toivoo et avoimuutta kirjailijoita kohti”
– Henkilökemia, avoimuus, vastuualueet

4.2 Stereotypioita rikkomassa?
– kuinka ammatin kaupalliseen puoleen ja esillä olemiseen suhtaudutaan

4.3 ”Eihän tää sillei reilu ala oo missään tapauksessa.”
– kirjailijat epätasa-arvoisessa asemassa markkinoinnissa

4.4 ”Ollaan vihdoin tajuttu että somessa voi tehdä juttuja”
– sosiaalinen media osana kirjamarkkinointia

4.5 ”Ehkä semmoset niin kun julkisen ja yksityisen rajat on niin kun monessa suhteessa neuvoteltu uusiksi.” – rajat kirjailijan julkisessa esiintymisessä

4.6 Kirjailija vai vaikuttajakirjailija – kirjailijan brändi

5 Päätäntö

Posted on

Pekka Paussu: Kehyskertomusrakenne draamakäsikirjoittamisen työvälineenä

Millainen käsikirjoittamisen työväline kehyskertomus voi olla ?

Pekka Paussu tutkii kirjoittamisen pro gradussaan millä
tavoin hyvinkin erilaisista osista koostuva ja episodimainen materiaali voidaan koota yhtenäiseksi näyttämötekstiksi. Millä tavoin tuota rakennetta on käytetty teatteriteksteissä. Kuinka kehyskertomuksen narratologinen erittely paljastaa siihen sisältyviä mahdollisuuksia?

Mitä uutta kehyskertomuksen teorialla on annettavaa uudenlaisia tapoja käsikirjoittamiseen?

Miten esimerkiksi kirjailijan elämäntarina voisi muodostaa kehyskertomuksen, ja hänen tuotantonsa toimia sen sisäkertomuksina? Tätä Paussu takastelee lopuksi Kuolleiden henget – Edgar Alan Poen tarinoita -näyttämötekstinsä kautta. Hän tarkastelee, kuinka kehyskertomuksen avulla Poen elämään liittyvästä aineistosta, sekä hänen runojensa ja novelliensa aineistosta saadaan eheä kokonaisuus.

Pekka Paussu: Kehyskertomusrakenne draamakäsikirjoittamisen työvälineenä (2021)

JOHDANTO 1
1.1 Tutkimuskysymyksiä
1.2 Tutkielman sisältö
1.3 Tutkimuskohteena kehyskertomus
1.4 Aiheen valinta ja merkitys
1.5 Tutkimuksellisia lähtökohtia ja haasteita
1.6 Aiempaa tutkimusta
1.7 Kohdeaineistoina teatteritekstit
1.8 Nimityksiä ja käsitteitä
1.9 Teoreettiset viitekehykset ja lähdekirjallisuus

2. KEHYSKERTOMUSRAKENNE
2.1 Aiheen tarkennusta
2.2 Lajin oma historia?
2.3 Muunnelmia ja sukulaisuuksia
2.4 Mise-en-abyme ja näytelmä näytelmässä
2.5 Teatterin kehyskertomusrakenteet

3. DRAAMAKÄSIKIRJOITTAMINEN ENNEN JA NYT
3.1 Lajin uudistumista
3.2 Draaman jälkeisyyden haaste
3.3 Tekstin asema teatteriesityksessä
3.4 Jälkidraamallisuus versus klassinen dramaturgia

4. TEOREETTISTA MÄÄRITTELYÄ NARRATOLOGISESTI
4.1 Peruskäsitteistöä
4.2 Kertomuksen määritelmiä
4.3 Diegesis
4.4 Mimesis
4.5 Kronologia ja sen variaatiot
4.6 Metalepsis
4.7 Teatteritekstien narratologiaa

5. TAITEILIJABIOGRAFIA KEHYSKERTOMUKSEN MUOTONA
5.1 Elämäkertojen laajentamista
5.2 Esimerkkejä biografisista draamoista
5.3 Muotokuvien syventäminen
5.4 Biografian fakta ja fiktio
5.5 Referenssin taso

6. TAPAUSTUTKIMUS:
Kuolleiden henget – Edgar Allan Poen tarinoita -näyttämöteksti
esimerkkiaineistona biografisesta kehyskertomusrakenteesta
6.1 Taustaa
6.2 Ideointi- ja kehittelyvaiheet
6.3 Materiaalin kokoaminen
6.3.1 Biografinen materiaali
6.3.2 Kaunokirjallinen materiaali
6.3.2.1 Runous
6.3.2.2 Proosa
6.4 (Henkilö)hahmot ja teoksen maailmat
6.5 Juonen rakenne ja tyyppi
6.6 Kohtausten rakentaminen
6.7 Kohtausluettelo
6.8 Synopsis ja teoksen kokonaisuus
6.8.1 Ensimmäinen puoliaika: kohtausten 1-8 sisältö
6.8.2 Toinen puoliaika: kohtausten 9-13 sisältö
6.9 Esitys ja sen vastaanotto

7. PÄÄTÄNTÖ
7.1 Yhteenveto
7.2 Jatkotutkimusmahdollisuuksia
7.3 Kehyskertomusrakenteen soveltamismahdollisuuksia
7.4 Itsearviointia
7.5 Loppusanat

Posted on

Lavarunous ja minäntaju, stagella Pulina Elli

Kirjoittamisen gradussaan Elina Pulli tutkii lavapersoonan ja tekijän itsensä suhdetta. Mikä versio minästä ja millaisia piirteitä esittäjstä valikoituu lavalla? “Minäntaju” osoittautuu hyödylliseksi käsitteeksi, se on joustava ja tilanteen mukaan elävä, toisin kuin minäkuva. Samalla hyvällä esiintyjällä on sitä “minäntajua”.

Elina Pulli sijoittaa itsensä naisesiintyjien joukkoon ja haastattelee sekä Heli Laaksosta että Nihkeetä Akkaa (Jonna Nummela). Aiheena on omakohtaisuuden ja lavarunouden suhde. Larkastelun kohteena on myös Pulina Ellin esittämät lavarunot, ne ovat videoina työn taiteellisessa osassa.

Elina Pulli: Lavarunous ja minäntaju, stagella Pulina Elli (2021)

1. JOHDANTO JA TUTKIMUKSEN TAUSTA
1.1. Miksi valitsin tutkimusaiheekseni lavarunouden?
1.2. Lavarunouden ja Stand upin nykykäytännöt Suomessa
– Standuppaajat
– Lavarunotapahtumat Suomessa
– Monimuotoisia lavarunotapahtumia
– Lavarunoutta teoksissa ja mediassa

2. AIEMPI TUTKIMUS JA TÄMÄN TUTKIMUKSEN METODOLOGIA
2.1. Tutkittua ja todettua lavarunoudesta
2.2. Tutkittua ja todettua stand upista
2.3. Metodologia
– Tutkimuksen teoreettinen viitekehys: minäntaju ja runomalja
– Teemahaastattelu
– Aineistonhankinta ja tutkimuksen eteneminen

3. LAVARUNOILIJOIDEN MUOTOKUVAT
3.1. Heli Laaksonen
3.2. Nihkee Akka eli Jonna Nummela
3.3. Haastatteluista nousseita ajatuksia ja yhteisiä kokemuksia
3.4. Voiko minäntaju olla liian suuri ja kumpi on isompi teksti vai esitys?

4. LYYRISTÄ STAND UPIA VAI JOTAIN IHAN MUUTA?
4.1. Autoetnografia tutkimusmenetelmänä
4.2. Minäntaju ja runomalja
– Alussa oli vain tuskallinen tarve leikkiä
– Eroottisten runojen esittäjä vai lorunikkari?
– Lyyrinen, koominen ja persoonallinen minä, runoesimerkit
– Sieravuoren vaatekriisi oman esityksen analysointi

4.3. Tutkimuksen tulokset

5. PÄÄTÄNTÖ

6. STAGELLA PULINA ELLI – Taiteellinen osuus

Mä ostin märkäpuvun -video

Naisen kroppa -video

Bestseller -video

Posted on

Teachers of Creative Writing Training Course 6 – 8.7.21

We are very pleased to announce that the pedagogical dialogue on Teaching of Creative writing among European colleagues will continue.

The EACWP Teachers Training Course through Zoom will be held from 6th to the 8th of July (2021). EACWP teachers are Javier Sagarna (Spain /EACWP director), Agnieszka Studzinska (Poland) and Gale Burns (UK).

Enrollments will be open until July, 2nd (2021). Prize 200/250e

https://eacwp.org/premium-virtual-edition-july-2021/

Posted on

Suomesta FlashFiktio -kisaan teksti Rami Bärmanilta

Eurooppalaisen FlashFiktio -kirjoituskilpailussa Suomea edustaa Rami Bärmanin teksti. Onnea Suomi-kisan voittajalle. Suomi oli taas kerran yksi aktiivisimmista maista, 103 tekstiä, vain Alankomaat ja Ranska lähetti enemmän tekstejä. Kiitos aktiivisille kirjottajille.

Yleisöäänestys on avoinna 30.6. 2021 asti, suomalaiset eivät voi äänestää Suomen edustajaa, vaan valitsevat jonkun muun hyvä tekstin. Voittaja julkistetaan 15.7. 2021. Tekstit löytyvät täältä.

Rami Bärman: TÄMÄN MAAILMAN ULKOPUOLELLE

Olin kinastellut vuosikaudet professori Kurkelan kanssa siitä, onko tämän maailman ulkopuolella jokin toinen todellisuus. Minun mielestäni on, hänen mielestään ei. Tarvittiin koe. Onnistuin suunnittelemaan platonisen antivirtuaalikypärän. Sen tarkoitus oli kumota kaikille tuttu aivojen luoma virtuaalitodellisuus ja paljastaa mahdollinen platoninen maailma. Kutsuin Kurkelan paikalle todistamaan historiallista ensimmäistä koetta.
Laitoin kypärän päähäni.

Pelkkä musta tyhjyys, kaikkialla. Ja kaiken tuon pimeyden yläpuolella silmä, jättiläisplaneetan kokoinen. Tutkiva, kylmä, halveksiva, pahansuopa, vihamielinen silmä. Se tuijotti minua. Tunsin sen lukevan ajatukseni. Kammottavaa!
Tempaisin kypärän päästäni.
“Olit oikeassa, ei siellä mitään ole”, sanoin. Kurkelan lähdettyä voitonriemuisena tuhosin keksintöni ja sen piirustukset.
Ihmisen ei ole hyvä tietää liikaa.

Rami Bärman: TO BEYOND THIS WORLD

I had argued with Professor Kurkela for years, is there some another reality beyond our universe. I think that there is an another reality and Kurkela thinks that there is not. There was a need for an experiment. I managed to design a platonic anti-virtual helm. It was intended to repeal that virtual reality, which is produced by brains and which is familiar to all of us, and to unveil the possible platonic world. I invite Kurkela to witness the historical first experiment.
I put the helmet on my head.

Plain black darkness, everywhere. And above all darkness: an eye. It was giant planet sized. Exploratory, cold, despised, malevolent, hostile eye. It stared at me. I felt that it was reading my thoughts. Horrible! I wrenched the helm out of my head.

“You were right, there is nothing there”, I said.

I destroyed my invention and all the blueprints after victorious looking Kurkela left.
It is not good for human to know too much. (engl. Tomi Sirviö)

Posted on

Eva Sundgren: ADHD ja kirjoitusprojekti

Eva Sundgren tutkii kirjoittamisen gradussaan adhd-oireisen kirjoittajan lahjakkuutta ja haasteita. Monien kesken jääneiden romaanihankkeiden jälkeen Sundgren päätti kehittää tutkimuksen keinoin sopivia olosuhteita kokonaisen romaanin kirjoittamiseksi. Tavoitteena on saattaa valmiiksi laaja romaanin kirjoitusprojeksti, ja tutkia kirjoitustyössä ilmeneviä haasteita ja onnistumisia.

Tutkimuksessa ei tehdä yleistyksiä, eikä anneta ohjeita muille adhd-oireisille kirjoittajille. Kyseessä on yksi tapaus, jossa hyödynnetään luovuuden ja adhd:n suhteeseen liittyvää taustatutkimusta ja tarkastellaan työpäiväkirjan kirjattuja kirjoittamistilaiteita.

Sundgren kysyy, mitä hänen on tehtävä onnistuakseen pitkäjänteisen kirjoittamisen tehtävästä. Millainen kirjoittamisen tila tukee adhd-oireisen luovia kykyjä? Mikä auttaa pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä motivaatioon liittyvien haasteiden kanssa? Hän selvittää, miten hyödyntää voimavaroina pidettyjä adhd-piirteitä kuten energisyyttä, upoutumista ja luovaa ajattelua romaanin valmiiksi saamisessa.

Sundgren jakaa tukolmeen osaan 1) ongelmat 2) selviytymiskeinot 3) voimavarat.

Keskeiseksi kysymykseksi nousee tutkimuksessa se, miten ärsykkeiden häiritsemä kirjoittaja voi nykyisessä keskeytysten ja viriketulvan kulttuurissa saada kirjoittamisrauhan. Miten luoda kirjoittamiselle otollinen tila – habitaatti?

Eva Sundgren: VANHANA VALVONUT-romaani: adhd -ja kirjoitusprojekti (2021)

1 JOHDANTO
1.1.Tutkimustehtävä: romaanin kirjoittaminen ja prosessin havainnointi.

2 ADHD:N OIREET JA KIRJOITTAMINEN
2.1 Adhd-diagnoosista ja lääkinnästä
2.2 Adhd ja luovuus
2.3 Adhd haasteena ja voimavarana

3 AINEISTO JA MENETELMÄ
3.1 Autoetnografia
3.2 Työpäiväkirja
3.3 Sisällönanalyysi

4 ROMAANIKÄSIKIRJOITUKSEN KIRJOITTAMINEN
4.1 Romaanin kirjoittamisen haaste
4.2 Luovan habitaatin käsitteestä
4.3 Käsikirjoitukseni Vanhana valvonut

5 TULOKSET –TYÖPÄIVÄKIRJAN KERTOMAA
5.1 Kirjoittamisen ongelmat
5.2 Selviytymiskeinot
5.3 Voimavarat

6 PÄÄTÄNTÖ


Posted on

FONEETTISEN KÄÄNTÄMISEN TYÖPAJA 22.5. klo 11- 12.

FUTURES FOR CREATIVE WRITING -etäkonferenssi.
FONEETTISEN KÄÄNTÄMISEN TYÖPAJA SUOMEKSI
22.5. klo 11- 12.Mukana on eurooppalaisilla kielillä järjestetyt workshopit, suomeksi Risto Niemi-Pynttärin & Juri Joensuun järjestämä foneettista kääntämistä käsittelevä paja, johon on mahdollista osallistua la 22.5. klo 11-12 (ohjelmassa paikallista aikaa 9.00 BST). Neljä ensimmäistä ilmoittautunutta pääsee mukaan ilmaiseksi, loput sen jälkeen alennetulla 5 punnan osallistumismaksulla. Ilmoittautumiset viimeistään torstaina joko juri.m.joensuu@jyu.fi tai [info@eacwp.org]

There’s still time to register for one of our Multilingual Workshops. In partnership with EACWP, we are delighted to bring you six multilingual workshops in Czech, Finnish, Spanish, Norwegian, German and French, featuring prestigious workshop leaders from Aleph-Écriture (France), University of Jyväskylä (Finland), Vienna Poetry School (Vienna), The University of Creative Communication (Prague), Norwegian Institute for Children Books and, Escuela de Escritores (Spain).

Please see the attached for more information and full workshop timings.

Booking in advance is essential. If you would like to sign up for a Multilingual Workshop, please click here. Places are limited and will be allocated on a first come first served basis.

If you have already signed up to a Multilingual Workshop, further details will be sent to you NEXT WEEK by EACWP. Please keep an eye on your emails.

Also featured at the conference will be ‘A Journey Around Our Rooms’ – presented in partnership with the University of Kent – an interactive, online space for writers to share the spaces in which they write.

Contributors are invited to describe the room in which they work — which may include the spaces of imagination, memory, and association it opens on to. All forms are welcome, and submission of an accompanying image is encouraged. These texts will be published on a University of Kent-hosted webpage, as the beginning of an ongoing collaborative project.

Amy Sackville, the project lead from the University of Kent, will be running a number of sessions across the conference weekend. Please refer to your delegate pack to see how you can get involved.

Please click here to visit the website and read the submissions so far.

Finally, as you may be aware, an Open Mic is a feature of the Friday evening events; this is your chance to share your work with the rest of the conference. It is first-come, first-served and there are limited spaces, so if interested please log into the Open Mic 15 mins prior to the start in order to register your interest (enter into the Chat). The Open Mic host will compile a list of readers from those who have entered their name. Please be aware a strict time limit will be in place on the night and we ask everyone to read for no more than 3 or 4 minutes each (for poets that might be 1 or 2 poems, for prose writers that might be a page or two of prose). We look forward to hearing from you on the night!

If you have any queries at all, please contact artsandhumanitiesevents@uea.

We look forward to welcoming you to the conference.

Posted on

Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa

Kuinka kirjoittaa hevosesta? Millainen on hevosen ruumis ja mieli, kuinka ratsastaja saa kosketuksen siihen? Katri Komin maisterintutkielma kuuluu uudenlaiseen eläinten esiin kirjottamiseen, sekä sen myötä eläinfilosofiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen.

Komin tutkimuksessa tarkastellaan hevosta luonteena ja toimijana. Kirjallisuuden ihmiskuvauksesta ei välttämättä ole pitkä matka tämän kumppanuuseläimen kuvaukseen.

Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa (2021)

1 SELKÄÄN NOUSU
1.1.Tutkimuksen yleiset lähtökohdat
1.2Tutkimuksen henkilökohtaiset lähtökohdat
1.3Tutkimuskysymys


2 VAPAATA KÄYNTIÄ
2.1Teoreettisia kysymyksiä
2.1.1 Posthumanismin vaikutuksesta eläinkäsityksiin
2.1.2 Ekokritiikistä ja representaatiosta
2.1.3 Zoonarratologiaa kohti
2.1.4 Muutakin kuin antropomorfismia ja -sentrismiä
2.1.5Tunteista
2.2 Zoografinen havainnointi
2.2.1 Havainnointia hermeneuttis–fenomenologisessa viitekehyksessä.
2.2.2 Havaintokohteeni
2.3 Työpäiväkirja


3 HARJOITUSRAVIA JA KENTTÄISTUNTAA
3.1 Aineisto
3.1.1. Hevonen monilajisessa romaanissa
3.2. Henkilöhahmoista hevoshahmoihin.3.2.1Subjekti, toimija, persoona.

  1. KIITOLAUKKAA HARJUMAASTOSSA
    4.1 Onnellinen hevonen
    4.2 Oman äänen kautta
    4.3Uskottavat hevoshahmot ja tunteet
    5 LOPPUKÄYNTI KOHTI TALLIA
Posted on

Euroopan laajuinen Flash-fiktio kirjoituskilpailu 26.2. – 15.4.

Monikielinen, eurooppalainen flash-fiktio -kirjoituskilpailu (26.2. – 15.4.2021) aiheena on “ulkopuolella”, tekstin pituus on max 100 sanaa. Sama henkilö voi lähettää useampia tekstejä. Voittaja saa palkinnoksi 600€, ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla. Kilpailuun osallistuu 13 kielialuetta ja koulua. Suomea edustaa Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoa eurooppalaisen kirjoittajakoulujen yhdistyksen sivuilta:
https://eacwp.org/flash-fiction/finnish/

Osallistuminen ja sen muoto

  1. Kilpailuun osallistutaan maksimissaan 100 sanan flash-fiktio –tekstillä (otsikkoa ei lasketa).
  2. Aiheena on ”ulkopuolella”.
  3. Tekstin tulee olla otsikoitu.
  4. Tekstin alkuperäinen ja julkaisematon, eikä sitä ole aikaisemmin palkittu missään kansallisessa tai kansainvälisessä kilpailussa.
  5. Lähetetyn tekstin tulee olla EACWP lomakkeella kirjoitettu jollakin kilpailuun osallistuvalla kielellä.

Kierrokset

  1. Kilpailu koostuu kahdesta kierroksesta: aluksi kielikohtainen kierros ja lopuksi eurooppalainen kierros.
  2. Ensimmäisellä kierroksella alkuperäiset tekstit kirjoitetaan jollakin edellä mainituista kilpailuun osallistuvista eurooppalaisista kielistä.
  3. Kutakin kieltä edustava instituutio vastaanottaa, lukee sekä valitsee kieltä edustavan finalistin. Hollannin kielen kohdalla on kaksi osallistuvaa instituutiota, kumpikin valitsee oman finalistinsa.
  4. Kilpailussa on 13 finalistia toisella kierroksella (yksi instituutiota kohden).
  5. Toista, eurooppalaista kierrosta varten finalistien tekstit käännetään englanniksi.
  6. Toisella kierroksella kansainvälinen tuomaristo valitsee eurooppalaisen voittajan.

Kilpailun aikataulu

  1. Kilpailuun osallistumiskaavake avataan helmikuu 26 (2021) klo 13:00 (CET) ja suljetaan klo 13:00 (CET) huhtikuuta (2021). Sitä ennen tai jälkeen jätetyt tekstit hylätään.
  2. Ensimmäisen kierroksen tulokset julkaistaan EACWP verkkosivulla toukokuun 30. mennessä.
  3. Kilpailun raati laskee yleisöäänet, jotka ovat tulleet EACWP verkkosivulle toukokuun 30 (2021) klo 13:00 (CET) ja kesäkuun 30 (2021) klo 13:00 välisenä aikana.
  4. Eurooppalainen voittaja julistetaan kesäkuuta (2021).
  5. Eurooppa -finaalin voittaja saa palkinnoksi 600€ käteistä.
  6. ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla.