Posted on

Satu Erra: Minä kirjoittajana, lukio ympäristönä

Kirjoittamista ei voi erottaa ympäristöstään. Satu Erran väitöstutkimus Minä kirjoittajana – lukio ympäristönä, näkökulmia kirjoittamisen opetukseen (2020) selvittää, millaisessa kirjoittamisen kontekstissa lukiolaiset toimivat opiskellessaan äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Ympäristöä lähestytään kahdesta näkökulmasta. Institutionaalista ympäristöä edustavat opetussuunnitelmat sekä ylioppilaskokeen määräykset. Opiskelijoiden näkökulma tulee ilmi kirjoittamista pohtivissa teksteissä, jotka on tuotettu tätä tutkimusta varten. Kahdessa osatutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisen diskursseja näissä aineistoissa. Yhdessä osatutkimuksessa analysoidaan kirjoittamisen tarjoumia ja yhdessä sitä, miten reflektio näkyy kirjoitelmissa.

Laadullinen analyysi keskittyy diskursseihin, tekstien sisältöön sekä kielellisiin valintoihin. Tutkimuksen perusteella kirjoittamisen opetus on ollut aineiston keräysajankohtana varsin monipuolista, eikä opetus tai arviointi ei ole perustunut vain yhteen kirjoittamiskäsitykseen.

Ylioppilaskokeen, opetussuunnitelman ja opiskelijoiden käsitykset kirjoittamisesta kuitenkin eroavat toisistaan. Lukion opetussuunnitelmassa on ollut enemmän kirjoittamisen diskursseja kuin ylioppilaskokeessa, mikä tarkoittaa, ettei kansallinen koe vastaa täysin opetussuunnitelmaa.

Opiskelijoiden käsitykset kirjoittamisesta puolestaan eroavat opetusta ohjaavien dokumenttien käsityksistä. Lukiolaiskirjoittajat ovat tutkimuksen perusteella heterogeeninen ryhmä, mutta monet kirjoittamisen ongelmat liittyvät kuitenkin samoihin seikkoihin, kuten kirjoittamisen vähäiseen sosiaalisuuteen, kirjoittamisprosessiin sekä arviointiin. Reflektio ja itsen ymmärtäminen ilmenee opiskelijoiden kirjoitelmissa pyrkimisenä vuorovaikutukseen. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sekä reflektiivistä kirjoittamista että erilaisten kirjoittamiskäsitysten tarkastelua kannattaa kehittää osana lukion kirjoittamisen opetusta ja lukion kirjoittamista arvioida osin myös irrallaan ylioppilaskokeen arviointiperusteista


Satu Erra: Minä kirjoittajana – lukio ympäristönä, näkökulmia kirjoittamisen opetukseen(2020)
ISBN 978-951-39-8261-4

Artikkeliväitöskirjaan sisältyy seuraavat artikkelit

  • Artikkeli I: Erra, S. & Svinhufvud, K. (2017). Kirjoittamisen diskurssit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa ja äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä. Virittäjä 121(3), 316–354. DOI: 10.23982/vir.51462
  • Artikkeli II: Erra, S. (2019). Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä. Sananjalka 61, 165–181. DOI: 10.30673/sja.80207
  • Artikkeli III: Erra, S. (2018). Kirjoittamisen tarjoumat lukiossa. Scriptum : Creative Writing Research Journal 5(1), 47–94. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801091111
  • Artikkeli IV: Erra, S. (2020). Lukiolaisten kirjoittajaidentiteetit ja itsen ymmärtämisen prosessi – reflektiivinen kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Ainedidaktiikka 4(2), 24–42. DOI: 10.23988/ad.84774

Posted on

Johanna Kulmala tutki Tšekkiläisen perheen kirjeenvaihtoa 1900-1969.

Johanna Kulmala on väitöstyössään tutkinut tšekkiläisen perheen kirjeenvaihtoa kertomusten näkökulmasta. Kirjeet kertovat yhden kehystarinan ja useita pienempiä sivujuonia vuosilta 1900–1969. Nämä tarinat ja kirjeiden tarinallisuus on ollut mahdollista löytää narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla.

Kirjeessä äänen saavat useat sellaiset toimijat, joita ei kovinkaan usein kuulla: teini-ikäiset rakastavaiset Itävalta-Unkarin viimeisinä aikoina, nuori munkki luostarin yksinäisyydessä, keskitysleirivanki Sachsenhausenista ja naiset rakentamassa maataan uudestaan sodan raunioiden keskellä.

Tutkimus perustuu narratiiviseen teoriataustaan, kirjeisiin sekä kenttätyöjaksoihin Tšekin tasavallassa ja muualla Keski-Euroopassa, joiden aikana on käyty tapahtumapaikoilla ja haastateltu kirjeenvaihtoon liittyvien henkilöiden sukulaisia ja tuttavia.

Tutkimustuloksia ja tutkimuksen lähestymistapaa voi soveltaa esimerkiksi muiden kirjekokoelmien tutkimuksessa tai muiden omaelämäkerrallisten tekstien analysoimisessa ja niiden asettamisessa osaksi aikalaiskuvaa. Lähestymistapa voi olla hyödyllinen myös tietokirjoittajalle tai historiallisen romaanin kirjoittajalle, jolla on käytössä vastaavanlainen aineisto työstettäväksi.

Johanna Kulmalan kirjoittamisen väitöskirja “The letter is only a poor expression of what the heart over-flows: Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia” löytyy osoitteesta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71480

Posted on

Eveliina Lempiäinen: KALLIOKIRJOITUKSIA. Kiipeilynarratiivit verkossa ja kirjallisuudessa

Eveliina Lempiäinen on tutkinut vuori- ja kalliokiipeilyn esityksiä kiipeilykirjallisuudessa, blogeissa ja keskustelufoorumeilta. Kertomuksissa toistuvat juonenkulut ja kirjoittajien käyttämä kiipeilyn “ammattislangi”. Lempiäinen alysoi teksteistä mm. seuraavia teemoja:

Ensimmäisessä osassa selvitellään kiipeilykertomusten eri tyyppejä ja niissä käytettyä kieltä. Toisen osan lähtökohtana on subliimin käsite. Seuraavaksi eritellään kiipeilynarratiivien teemoja, kuten luontosuhde, keho ja aistisuus sekä kuolema. Näitä narratiiveja Lempiäinen peilaa kokemuksiinsa, hän on kirjoittanut mm. Tuusannuuskana -esseen kokemuksistaan.

ja lopuksi kiipeilyn yhteisöä valotetaan kuulumisen (belonging) käsitteen kautta.

Työstä piirtyy esiin vivahteikas kuvaus siitä, millaisten pelisääntöjen puitteissa vuorikiipeilijöiden kokemuksia jaetaan, Rikas verkkoaineisto, kiipeilijöiden nykyaikainen, usein itseironiaa ja erikoistermistöä viljelevä kieli rinnastuu vanhempiin kiipeilynarraatioihin.

KALLIOKIRJOITUKSIA. Kiipeilynarratiivit verkossa ja kirjallisuudessa

1.JOHDANTO.
2.TYÖN TAUSTA JA AIEMPI TUTKIMUS
3.TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO….
3.1.Tutkimuskysymykset
3.2.Tutkimusaineisto
3.3.Tutkimusmenetelmät
3.3.1.Autoetnografinen tutkimus
3.3.2. Narratiivin analyysi
3.3.3. Minäkertomukset jakuulumisen tutkimus

4 KERTOMUSTYYPITJA KIIPEILYKERTOMUSTEN KIELI
4.1. Kertomuksen määritelmä
4.2. Tarinoiden arkkityypit
4.3. Kiipeilykertomusten kieli.
4.4. Kielen käyttötarkoitukset

5. SUBLIIMI
5.1. Subliimin määritelmä
5.2. Subliimi kiipeilykertomuksissa

6. KIIPEILYNARRATIIVIEN TEEMOJEN ANALYSOINTIA
6.1. Luontosuhde
6.2. Keho ja aistisuus
6.3. Riskit ja kuolema

7. KUULUMISEN TAVAT JA TARVE
7.1. Kuulumisen käsitteestä jatavoista
7.2. Kuuluminen kiipeilynarratiiveissa

8. PÄÄTÄNTÖ

TAITEELLINEN OSUUS: Esseekokoelma Murtuman vuosi (ei julkaistu)

Posted on

Sanna-Leena Knuuttila: Selkoromaanin kirjoittamisesta

Sanna-Leena Knuuttila: Vaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa selkokielisen romaanin kirjoittaminen (2020).

Sanna-Leena Knuuttila tutkii kielellisiä keinoja selkokielisen romaanin kirjoittamisessa. Hänen kolmas selkoromaaninsa vie Lapin sodan aikaan, nuoreen Annaan, joka saa tehtäväkseen kuljettaa talon karja pois sota-alueelta. Pro gradussaan hän tutkii kuinka kirjoittaa yksinkertaisemmin, selkeämmin, ymmärrettävämmin ja samaistuttavammin.

Knuuttila käy tarkkaan läpi millaista selkeyttämistä ja samastuttavuutta lisäävää työtä selkokirjailija tekee käsikirjoituksensa kanssa. Konkreettisten paikkojen sekä eläytymisen mahdollistavan ajankuvan luominen, sekä vaikuttavan sankarihahmon luominen tarjoaa samastuttavia elementtejä selkolukijalle.

Kirjoittamisen tutkimukselle ominaisesti Knuuttila tarkastelee selkotekstin syntyprosessia. Selkokielen kannalta kirjoittamisen prosessi on selkeyttämistä, yksinkertaiseksi ja helposti hahmotettavaksi. Analyysi osoittaa konkreettisesti, mikä on ilmaisussa milloinkin hämärää ja vaikeaa, ja kuinka se muuttuu selkokieliseksi. Knuuttila tuo erityisen onnistuneesti esille oman kirjoitusprosessinsa, joka on jatkuvaa selkeämpien ja yksinkertaisempien ilmaisujen hakemista.

1.JOHDANTO
1.1.Tutkimusaineisto

1.1.1.JATKOSOTA
–Jatkosodan arkea selkosuomeksi -tietoteos..
1.1.2.Annan tarina-romaanikäsikirjoitus
1.2.Tutkimusaineisto selkokielellä
1.3.Selkokielinen kirjallisuus Suomessa.

2.SELKOKIELI, OHJEISTUS JA RETORIIKKA. 2.1.Selkokielen kohderyhmät
2.2.Selkokielellä kirjoittamisen ohjeistus
2.3.Selkokielisyys ja argumentointi
2.4.Tunteiden herättämisen retoriikkaa

3.HISTORIASTA KIRJOITTAMINEN
3.1.Historiatietokirja
3.2.Historiallinen romaani
3.3.Faktaa ja fiktiota historiasta

4.SELKOKIELISYYS
4.1.Tekstin rakenteet faktassa ja fiktiossa
4.2.Kieliopillinen selkeys
4.3.Ymmärrettävä sanasto
4.4.Tietoteksti ja romaani.

5.SANKARUUS
5.1.Kuka on sankari?
5.2.Sankaruuden retoriikkaa selkokielellä

6.PÄÄTÄNTÖ
7.LÄHTEET
LIITE8.1.T aiteellinen osuus: Selkokielisen romaanin käsikirjoituksen toisen version ensimmäinen ja viides luku.

Posted on

Johannes Pulkkinen: Fantasiamaailman rakentaminen kirjoitusprosessina

Maailmanrakentaminen on luova tehtävä nimenomaan fantasian genressä. Johannes Pulkkinen tutkii gradussaan tekijän näkökulmasta, millä tavalla fantasiamaailmaa luodaan. Hän tutkii kirjoittamisen prosessia, jota ei voi päätellä valmiin fantasiaromaanin perusteella.

Kuinka syntyy kuvitteellinen maailma, joka on lukijalle kokonainen, ja johon voi eläytyä.

Kirjoittamisen tutkimuksen alalla kuvitteellisen maailman kehittelemistä on aiemmin käsitelty vain elementtinä muiden joukossa. Mutta fantasiapelien ja –kirjallisuuden myötä maailman rakentaminen on noussut keskeiseksi.

Pulkkinen tutkii maailman rakentamisen prosessia omassa käsikirjoituksessaan. Hän tarkastelee kirjoittamistaan fantasian genren kannalta ja toisaalta luovan flown kannalta.

Fantasiamaailmaan uppoamisella on siis jotain yhteyttä luovan flown kanssa. Pulkkinen perustelee sen, miksi flow sekä arjesta irtoava luova tila sopivat juuri fantasialle ominaisen kuvitteellisen maailman kehittelyyn.

Pulkkinen jäsentää prosessin näin: Kohtausten ideointi, maailman kokonaisuuden laatiminen, tarinoiden kokeileminen, tarinan kirjoittaminen ja kattavan tarinan suunnitteleminen.

Johannes Pulkkinen: Fantasiamaailman rakentaminen kirjoitusprosessina

1.JOHDANTO

2. FANTASIAMAAILMAT JA KIRJOITTAMISEN PROSESSI
2.1. Fantasia ja fantasiamaailmojen rakentaminen
2.2. Flow-tila ja subjunktiivinen tila kirjoittamisen prosessissa
2.3.Genrefunktio

3. AUTOETNOGRAFINEN TUTKIMUS

4. MAAILMANRAKENTAMISEN ANALYYSI
4.1. Aineiston esittely
4.2. Maailman elementit
4.3. Maailmanrakentamisen vaiheet
4.3.1. Ideointi kohtauksia kirjoittamalla
4.3.2. Maailman kokonaisuuden laatiminen
4.3.3. Tarinoiden kokeileminen
4.3.4. Tarinan kirjoittaminen
4.3.5. Kattavan tarinan suunnitteleminen
4.4. Maailman elementtien alkuperä
4.4.1. Maailmojen kierrätys
4.5. Maailmanrakentaminen ja kirjoittamisen tila

5. TUTKIMUSTULOKSET
6. PÄÄTÄNTÖ

Posted on

Karoliina Haverinen: Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmässä

Onko sanataideryhmissä merkkejä lasten ja vanhempien yhteisestä luovuudesta?  Yleensä huomio on kohdistunut vain lapsiin, Karoliina Haverisen tutkielman hypoteesina on oletus, että luova tila on lapsen ja vanhemman jakama.

Kirjoittamisen tutkimuksessa keskeiseksi nousseet luovuuden rituaalit eli subjunktiivinen tila on olennainen lasten sanataideryhmissä. Esimerkiksi kun leikitään, että ollaan hauskoja mörköjä.  Lasten sanataiteessa tilaa otetaan haltuun ja siihen liitetään kuvitteellisia elementtejä, siinä asutaan ja annetaan sanojen vaikuttaa.

Mikkelin pääkirjastossa syksyllä 2019 kokoontuneet sanataideryhmät ovat Haverisen tutkimuksen kohteena. Hän havainnoi vauvaryhmän, taaperoryhmän sekä 3-6 v. lapsiryhmän sanataide-tuokioita.

Vaikka jokaisen havainnoidun lapsiryhmän toiminta perustuu lapsen ja vanhemman yhdessäoloon, vauvojen ja taaperoitten suhde vanhempaan on vielä symbioottisen kiinteä. Loruleikit, satuhieronnat, musiikkileikit tapahtuvat vanhemman avustamina. Tuokion tunnelmaan ja leikkien rytmiin liittyy jo subjunktiivista tilaa synnyttäviä elementtejä.

Tarkastellessaan vanhempien roolia 3-6 v. lastenryhmässä Haverinen kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemman istumapaikka on usein lapsen takana. Näin hän on avustajan ja mahdollistajan roolissa – lapsi on varsinainen toimija. Ajoittain lapsi ja aikuinen saattavat kuitenkin toimia yhdessä luovasti. Tutkielmassa tarkastellaan seikkoja, joiden myötä paikalla oleva vanhempi tukee lapsen luovuutta. Samalla Karoliina Haverinen avaa näkymiä siihen, millä tavalla nämä tuokiot voivat olla luovia ja antoisia myös aikuisen kannalta.

Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmissä

Johdanto

Sanataide
1. Mitä sanataide on?
2. Alle kouluikäisten sanataideryhmät Mikkelissä

3.Teoriatausta
3.1. Subjunktiivinen tila
3.2. Habitaatti
3.3. Rituaalit

4.Havaintoja vauva-ja taaperoikäisten sanataideryhmistä
4.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
4.2. Habitaatin rakentaminen
4.3. Vanhemman rooli

5. Havaintoja 3–6-vuotiaiden sanataideryhmästä
5.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
5.2. Habitaatin rakentaminen
5.3. Vanhemman rooli

6.Päätäntö

Posted on

SCRIPTUM 1/20 kirjoittamisen tutkimusta

Creative Writing Research Journal, Scriptum Jyväskylän yliopistosta, 2020 ensimminen numero on julki. Osoitteesta löytyy myös erikseen jokainen artikkeli:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68658

Posted on

Maisa Kurko: Nainen junassa voitti Suomen osakilpailun Flash Fiction kisassa!

Rouva junassa

Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.

Euroopan laajuinen yleisöäänestys on käynnissä toukokuun 2020 loppuun asti. Oman maan edustajaa ei saa äänestää – kannattaa lukea alkuperäiset tai englanninkieliset käännökset ja äänestää.

Posted on

Suomalaiset kirjoittajat aktiivisia Flash Fiction kisassa.

Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.

” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)

  • Catalan: 5
  • Czech: 8
  • Danish: 95
  • Dutch: 246
  • English: 62
  • Finnish: 208
  • French: 137
  • German: 85
  • Hebrew: 181
  • Portuguese: 103
  • Spanish: 249
  • Swedish: 15