Eveliina Lempiäinen: KALLIOKIRJOITUKSIA. Kiipeilynarratiivit verkossa ja kirjallisuudessa

Eveliina Lempiäinen on tutkinut vuori- ja kalliokiipeilyn esityksiä kiipeilykirjallisuudessa, blogeissa ja keskustelufoorumeilta. Kertomuksissa toistuvat juonenkulut ja kirjoittajien käyttämä kiipeilyn “ammattislangi”. Lempiäinen alysoi teksteistä mm. seuraavia teemoja:

Ensimmäisessä osassa selvitellään kiipeilykertomusten eri tyyppejä ja niissä käytettyä kieltä. Toisen osan lähtökohtana on subliimin käsite. Seuraavaksi eritellään kiipeilynarratiivien teemoja, kuten luontosuhde, keho ja aistisuus sekä kuolema. Näitä narratiiveja Lempiäinen peilaa kokemuksiinsa, hän on kirjoittanut mm. Tuusannuuskana -esseen kokemuksistaan.

ja lopuksi kiipeilyn yhteisöä valotetaan kuulumisen (belonging) käsitteen kautta.

Työstä piirtyy esiin vivahteikas kuvaus siitä, millaisten pelisääntöjen puitteissa vuorikiipeilijöiden kokemuksia jaetaan, Rikas verkkoaineisto, kiipeilijöiden nykyaikainen, usein itseironiaa ja erikoistermistöä viljelevä kieli rinnastuu vanhempiin kiipeilynarraatioihin.

KALLIOKIRJOITUKSIA. Kiipeilynarratiivit verkossa ja kirjallisuudessa

1.JOHDANTO.
2.TYÖN TAUSTA JA AIEMPI TUTKIMUS
3.TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO….
3.1.Tutkimuskysymykset
3.2.Tutkimusaineisto
3.3.Tutkimusmenetelmät
3.3.1.Autoetnografinen tutkimus
3.3.2. Narratiivin analyysi
3.3.3. Minäkertomukset jakuulumisen tutkimus

4 KERTOMUSTYYPITJA KIIPEILYKERTOMUSTEN KIELI
4.1. Kertomuksen määritelmä
4.2. Tarinoiden arkkityypit
4.3. Kiipeilykertomusten kieli.
4.4. Kielen käyttötarkoitukset

5. SUBLIIMI
5.1. Subliimin määritelmä
5.2. Subliimi kiipeilykertomuksissa

6. KIIPEILYNARRATIIVIEN TEEMOJEN ANALYSOINTIA
6.1. Luontosuhde
6.2. Keho ja aistisuus
6.3. Riskit ja kuolema

7. KUULUMISEN TAVAT JA TARVE
7.1. Kuulumisen käsitteestä jatavoista
7.2. Kuuluminen kiipeilynarratiiveissa

8. PÄÄTÄNTÖ

TAITEELLINEN OSUUS: Esseekokoelma Murtuman vuosi (ei julkaistu)

Sanna-Leena Knuuttila: Selkoromaanin kirjoittamisesta

Sanna-Leena Knuuttila: Vaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa selkokielisen romaanin kirjoittaminen (2020).

Sanna-Leena Knuuttila tutkii kielellisiä keinoja selkokielisen romaanin kirjoittamisessa. Hänen kolmas selkoromaaninsa vie Lapin sodan aikaan, nuoreen Annaan, joka saa tehtäväkseen kuljettaa talon karja pois sota-alueelta. Pro gradussaan hän tutkii kuinka kirjoittaa yksinkertaisemmin, selkeämmin, ymmärrettävämmin ja samaistuttavammin.

Knuuttila käy tarkkaan läpi millaista selkeyttämistä ja samastuttavuutta lisäävää työtä selkokirjailija tekee käsikirjoituksensa kanssa. Konkreettisten paikkojen sekä eläytymisen mahdollistavan ajankuvan luominen, sekä vaikuttavan sankarihahmon luominen tarjoaa samastuttavia elementtejä selkolukijalle.

Kirjoittamisen tutkimukselle ominaisesti Knuuttila tarkastelee selkotekstin syntyprosessia. Selkokielen kannalta kirjoittamisen prosessi on selkeyttämistä, yksinkertaiseksi ja helposti hahmotettavaksi. Analyysi osoittaa konkreettisesti, mikä on ilmaisussa milloinkin hämärää ja vaikeaa, ja kuinka se muuttuu selkokieliseksi. Knuuttila tuo erityisen onnistuneesti esille oman kirjoitusprosessinsa, joka on jatkuvaa selkeämpien ja yksinkertaisempien ilmaisujen hakemista.

1.JOHDANTO
1.1.Tutkimusaineisto

1.1.1.JATKOSOTA
–Jatkosodan arkea selkosuomeksi -tietoteos..
1.1.2.Annan tarina-romaanikäsikirjoitus
1.2.Tutkimusaineisto selkokielellä
1.3.Selkokielinen kirjallisuus Suomessa.

2.SELKOKIELI, OHJEISTUS JA RETORIIKKA. 2.1.Selkokielen kohderyhmät
2.2.Selkokielellä kirjoittamisen ohjeistus
2.3.Selkokielisyys ja argumentointi
2.4.Tunteiden herättämisen retoriikkaa

3.HISTORIASTA KIRJOITTAMINEN
3.1.Historiatietokirja
3.2.Historiallinen romaani
3.3.Faktaa ja fiktiota historiasta

4.SELKOKIELISYYS
4.1.Tekstin rakenteet faktassa ja fiktiossa
4.2.Kieliopillinen selkeys
4.3.Ymmärrettävä sanasto
4.4.Tietoteksti ja romaani.

5.SANKARUUS
5.1.Kuka on sankari?
5.2.Sankaruuden retoriikkaa selkokielellä

6.PÄÄTÄNTÖ
7.LÄHTEET
LIITE8.1.T aiteellinen osuus: Selkokielisen romaanin käsikirjoituksen toisen version ensimmäinen ja viides luku.

Johannes Pulkkinen: Fantasiamaailman rakentaminen kirjoitusprosessina

Maailmanrakentaminen on luova tehtävä nimenomaan fantasian genressä. Johannes Pulkkinen tutkii gradussaan tekijän näkökulmasta, millä tavalla fantasiamaailmaa luodaan. Hän tutkii kirjoittamisen prosessia, jota ei voi päätellä valmiin fantasiaromaanin perusteella.

Kuinka syntyy kuvitteellinen maailma, joka on lukijalle kokonainen, ja johon voi eläytyä.

Kirjoittamisen tutkimuksen alalla kuvitteellisen maailman kehittelemistä on aiemmin käsitelty vain elementtinä muiden joukossa. Mutta fantasiapelien ja –kirjallisuuden myötä maailman rakentaminen on noussut keskeiseksi.

Pulkkinen tutkii maailman rakentamisen prosessia omassa käsikirjoituksessaan. Hän tarkastelee kirjoittamistaan fantasian genren kannalta ja toisaalta luovan flown kannalta.

Fantasiamaailmaan uppoamisella on siis jotain yhteyttä luovan flown kanssa. Pulkkinen perustelee sen, miksi flow sekä arjesta irtoava luova tila sopivat juuri fantasialle ominaisen kuvitteellisen maailman kehittelyyn.

Pulkkinen jäsentää prosessin näin: Kohtausten ideointi, maailman kokonaisuuden laatiminen, tarinoiden kokeileminen, tarinan kirjoittaminen ja kattavan tarinan suunnitteleminen.

Johannes Pulkkinen: Fantasiamaailman rakentaminen kirjoitusprosessina

1.JOHDANTO

2. FANTASIAMAAILMAT JA KIRJOITTAMISEN PROSESSI
2.1. Fantasia ja fantasiamaailmojen rakentaminen
2.2. Flow-tila ja subjunktiivinen tila kirjoittamisen prosessissa
2.3.Genrefunktio

3. AUTOETNOGRAFINEN TUTKIMUS

4. MAAILMANRAKENTAMISEN ANALYYSI
4.1. Aineiston esittely
4.2. Maailman elementit
4.3. Maailmanrakentamisen vaiheet
4.3.1. Ideointi kohtauksia kirjoittamalla
4.3.2. Maailman kokonaisuuden laatiminen
4.3.3. Tarinoiden kokeileminen
4.3.4. Tarinan kirjoittaminen
4.3.5. Kattavan tarinan suunnitteleminen
4.4. Maailman elementtien alkuperä
4.4.1. Maailmojen kierrätys
4.5. Maailmanrakentaminen ja kirjoittamisen tila

5. TUTKIMUSTULOKSET
6. PÄÄTÄNTÖ

Karoliina Haverinen: Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmässä

Onko sanataideryhmissä merkkejä lasten ja vanhempien yhteisestä luovuudesta?  Yleensä huomio on kohdistunut vain lapsiin, Karoliina Haverisen tutkielman hypoteesina on oletus, että luova tila on lapsen ja vanhemman jakama.

Kirjoittamisen tutkimuksessa keskeiseksi nousseet luovuuden rituaalit eli subjunktiivinen tila on olennainen lasten sanataideryhmissä. Esimerkiksi kun leikitään, että ollaan hauskoja mörköjä.  Lasten sanataiteessa tilaa otetaan haltuun ja siihen liitetään kuvitteellisia elementtejä, siinä asutaan ja annetaan sanojen vaikuttaa.

Mikkelin pääkirjastossa syksyllä 2019 kokoontuneet sanataideryhmät ovat Haverisen tutkimuksen kohteena. Hän havainnoi vauvaryhmän, taaperoryhmän sekä 3-6 v. lapsiryhmän sanataide-tuokioita.

Vaikka jokaisen havainnoidun lapsiryhmän toiminta perustuu lapsen ja vanhemman yhdessäoloon, vauvojen ja taaperoitten suhde vanhempaan on vielä symbioottisen kiinteä. Loruleikit, satuhieronnat, musiikkileikit tapahtuvat vanhemman avustamina. Tuokion tunnelmaan ja leikkien rytmiin liittyy jo subjunktiivista tilaa synnyttäviä elementtejä.

Tarkastellessaan vanhempien roolia 3-6 v. lastenryhmässä Haverinen kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemman istumapaikka on usein lapsen takana. Näin hän on avustajan ja mahdollistajan roolissa – lapsi on varsinainen toimija. Ajoittain lapsi ja aikuinen saattavat kuitenkin toimia yhdessä luovasti. Tutkielmassa tarkastellaan seikkoja, joiden myötä paikalla oleva vanhempi tukee lapsen luovuutta. Samalla Karoliina Haverinen avaa näkymiä siihen, millä tavalla nämä tuokiot voivat olla luovia ja antoisia myös aikuisen kannalta.

Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmissä

Johdanto

Sanataide
1. Mitä sanataide on?
2. Alle kouluikäisten sanataideryhmät Mikkelissä

3.Teoriatausta
3.1. Subjunktiivinen tila
3.2. Habitaatti
3.3. Rituaalit

4.Havaintoja vauva-ja taaperoikäisten sanataideryhmistä
4.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
4.2. Habitaatin rakentaminen
4.3. Vanhemman rooli

5. Havaintoja 3–6-vuotiaiden sanataideryhmästä
5.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
5.2. Habitaatin rakentaminen
5.3. Vanhemman rooli

6.Päätäntö

SCRIPTUM 1/20 kirjoittamisen tutkimusta

Creative Writing Research Journal, Scriptum Jyväskylän yliopistosta, 2020 ensimminen numero on julki. Osoitteesta löytyy myös erikseen jokainen artikkeli:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68658

Maisa Kurko: Nainen junassa voitti Suomen osakilpailun Flash Fiction kisassa!

Rouva junassa

Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.

Euroopan laajuinen yleisöäänestys on käynnissä toukokuun 2020 loppuun asti. Oman maan edustajaa ei saa äänestää – kannattaa lukea alkuperäiset tai englanninkieliset käännökset ja äänestää.

Suomalaiset kirjoittajat aktiivisia Flash Fiction kisassa.

Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.

” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)

  • Catalan: 5
  • Czech: 8
  • Danish: 95
  • Dutch: 246
  • English: 62
  • Finnish: 208
  • French: 137
  • German: 85
  • Hebrew: 181
  • Portuguese: 103
  • Spanish: 249
  • Swedish: 15