Posted on

Karoliina Haverinen: Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmässä

Onko sanataideryhmissä merkkejä lasten ja vanhempien yhteisestä luovuudesta?  Yleensä huomio on kohdistunut vain lapsiin, Karoliina Haverisen tutkielman hypoteesina on oletus, että luova tila on lapsen ja vanhemman jakama.

Kirjoittamisen tutkimuksessa keskeiseksi nousseet luovuuden rituaalit eli subjunktiivinen tila on olennainen lasten sanataideryhmissä. Esimerkiksi kun leikitään, että ollaan hauskoja mörköjä.  Lasten sanataiteessa tilaa otetaan haltuun ja siihen liitetään kuvitteellisia elementtejä, siinä asutaan ja annetaan sanojen vaikuttaa.

Mikkelin pääkirjastossa syksyllä 2019 kokoontuneet sanataideryhmät ovat Haverisen tutkimuksen kohteena. Hän havainnoi vauvaryhmän, taaperoryhmän sekä 3-6 v. lapsiryhmän sanataide-tuokioita.

Vaikka jokaisen havainnoidun lapsiryhmän toiminta perustuu lapsen ja vanhemman yhdessäoloon, vauvojen ja taaperoitten suhde vanhempaan on vielä symbioottisen kiinteä. Loruleikit, satuhieronnat, musiikkileikit tapahtuvat vanhemman avustamina. Tuokion tunnelmaan ja leikkien rytmiin liittyy jo subjunktiivista tilaa synnyttäviä elementtejä.

Tarkastellessaan vanhempien roolia 3-6 v. lastenryhmässä Haverinen kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemman istumapaikka on usein lapsen takana. Näin hän on avustajan ja mahdollistajan roolissa – lapsi on varsinainen toimija. Ajoittain lapsi ja aikuinen saattavat kuitenkin toimia yhdessä luovasti. Tutkielmassa tarkastellaan seikkoja, joiden myötä paikalla oleva vanhempi tukee lapsen luovuutta. Samalla Karoliina Haverinen avaa näkymiä siihen, millä tavalla nämä tuokiot voivat olla luovia ja antoisia myös aikuisen kannalta.

Lapsen ja vanhemman subjunktiivinen tila alle kouluikäisten lasten sanataideryhmissä

Johdanto

Sanataide
1. Mitä sanataide on?
2. Alle kouluikäisten sanataideryhmät Mikkelissä

3.Teoriatausta
3.1. Subjunktiivinen tila
3.2. Habitaatti
3.3. Rituaalit

4.Havaintoja vauva-ja taaperoikäisten sanataideryhmistä
4.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
4.2. Habitaatin rakentaminen
4.3. Vanhemman rooli

5. Havaintoja 3–6-vuotiaiden sanataideryhmästä
5.1. Sanataidetunnin ohjelma ja rituaalit
5.2. Habitaatin rakentaminen
5.3. Vanhemman rooli

6.Päätäntö

Posted on

SCRIPTUM 1/20 kirjoittamisen tutkimusta

Creative Writing Research Journal, Scriptum Jyväskylän yliopistosta, 2020 ensimminen numero on julki. Osoitteesta löytyy myös erikseen jokainen artikkeli:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68658

Posted on

Maisa Kurko: Nainen junassa voitti Suomen osakilpailun Flash Fiction kisassa!

Rouva junassa

Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.

Euroopan laajuinen yleisöäänestys on käynnissä toukokuun 2020 loppuun asti. Oman maan edustajaa ei saa äänestää – kannattaa lukea alkuperäiset tai englanninkieliset käännökset ja äänestää.

Posted on

Suomalaiset kirjoittajat aktiivisia Flash Fiction kisassa.

Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.

” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)

  • Catalan: 5
  • Czech: 8
  • Danish: 95
  • Dutch: 246
  • English: 62
  • Finnish: 208
  • French: 137
  • German: 85
  • Hebrew: 181
  • Portuguese: 103
  • Spanish: 249
  • Swedish: 15


Posted on

Laura Laakso ehdolla esikoiskirjailijaksi

Jyväskyläläinen Laura Laakso on ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjailijaksi Mrs.Milky Way –teoksellaan (2018). Hän on kirjoittamisen maisteri Jyväskylän yliopistosta, ja pro gradussaan hän käsitteli naiskirjoittamista. Äidin ääni – kuka puhuu? Kertomuksia, partuksia (2012).

Ote Äidin äänestä:

Minua kiinnostaa prosessi, jonka mittaan äiti muuttuu kirjailijaksi ja kirjailija äidiksi. Syntyy lapsi ja taideteos, taideteos ja lapsi, ja taideteoksen ja lapsen myötä uusi minä, uusi tekijä, uusi tiedostaja. Minä, joka ei ole subjekti, niin kuin Jacques Lacan toteaa, vaan olemuksellisesti suhde toisiin – siis myös lapseen, ja taideteokseen. Äiti-minä katsoo kaikkia objekteja, siis myös lastaan ja taideteostaan, äiti-minästään käsin ja tasapainoilee Julia Kristevan symbolisen Isän Nimen ja semioottisen maternaalisen välisellä kynnyksellä aseinaan kieli ja kyky tuottaa uusia merkityksiä kontrollin ja tiedostamattoman välisellä vaarallisella vyöhykkeellä.!)!

Äitikirjailijaksi muuttumisen prosessi on väistämättä dynaaminen, alati huojahteleva ja keinuva, hidaskin, kuten oma hatara esimerkkinikin osoittaa. Taideteokset, kuten lapsetkin, syntyvät miten syntyvät ja milloin syntyvät, omalakisesti, ajallaan. Rocktähtien 27-vuotinen kiitoratamyytti resonoi kirjailijaksi kasvamisen myytin kanssa, varteenotettavan esikoisteoksen kun kai pitäisi valmistua alle kolmikymmenvuotiaana. Oma rocktähtikirjailijuuteni päättyi 27-vuotiaana – ennen kuin oli ehtinyt alkaakaan – sillä samana vuonna alkoi matkani kohti äitikirjailijuutta, uusin äänin ja uusin minuuksin.