Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa

Kuinka kirjoittaa hevosesta? Millainen on hevosen ruumis ja mieli, kuinka ratsastaja saa kosketuksen siihen? Katri Komin maisterintutkielma kuuluu uudenlaiseen eläinten esiin kirjottamiseen, sekä sen myötä eläinfilosofiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen.

Komin tutkimuksessa tarkastellaan hevosta luonteena ja toimijana. Kirjallisuuden ihmiskuvauksesta ei välttämättä ole pitkä matka tämän kumppanuuseläimen kuvaukseen.

Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa (2021)

1 SELKÄÄN NOUSU
1.1.Tutkimuksen yleiset lähtökohdat
1.2Tutkimuksen henkilökohtaiset lähtökohdat
1.3Tutkimuskysymys


2 VAPAATA KÄYNTIÄ
2.1Teoreettisia kysymyksiä
2.1.1 Posthumanismin vaikutuksesta eläinkäsityksiin
2.1.2 Ekokritiikistä ja representaatiosta
2.1.3 Zoonarratologiaa kohti
2.1.4 Muutakin kuin antropomorfismia ja -sentrismiä
2.1.5Tunteista
2.2 Zoografinen havainnointi
2.2.1 Havainnointia hermeneuttis–fenomenologisessa viitekehyksessä.
2.2.2 Havaintokohteeni
2.3 Työpäiväkirja


3 HARJOITUSRAVIA JA KENTTÄISTUNTAA
3.1 Aineisto
3.1.1. Hevonen monilajisessa romaanissa
3.2. Henkilöhahmoista hevoshahmoihin.3.2.1Subjekti, toimija, persoona.

  1. KIITOLAUKKAA HARJUMAASTOSSA
    4.1 Onnellinen hevonen
    4.2 Oman äänen kautta
    4.3Uskottavat hevoshahmot ja tunteet
    5 LOPPUKÄYNTI KOHTI TALLIA

Euroopan laajuinen Flash-fiktio kirjoituskilpailu 26.2. – 15.4.

Monikielinen, eurooppalainen flash-fiktio -kirjoituskilpailu (26.2. – 15.4.2021) aiheena on “ulkopuolella”, tekstin pituus on max 100 sanaa. Sama henkilö voi lähettää useampia tekstejä. Voittaja saa palkinnoksi 600€, ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla. Kilpailuun osallistuu 13 kielialuetta ja koulua. Suomea edustaa Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoa eurooppalaisen kirjoittajakoulujen yhdistyksen sivuilta:
https://eacwp.org/flash-fiction/finnish/

Osallistuminen ja sen muoto

  1. Kilpailuun osallistutaan maksimissaan 100 sanan flash-fiktio –tekstillä (otsikkoa ei lasketa).
  2. Aiheena on ”ulkopuolella”.
  3. Tekstin tulee olla otsikoitu.
  4. Tekstin alkuperäinen ja julkaisematon, eikä sitä ole aikaisemmin palkittu missään kansallisessa tai kansainvälisessä kilpailussa.
  5. Lähetetyn tekstin tulee olla EACWP lomakkeella kirjoitettu jollakin kilpailuun osallistuvalla kielellä.

Kierrokset

  1. Kilpailu koostuu kahdesta kierroksesta: aluksi kielikohtainen kierros ja lopuksi eurooppalainen kierros.
  2. Ensimmäisellä kierroksella alkuperäiset tekstit kirjoitetaan jollakin edellä mainituista kilpailuun osallistuvista eurooppalaisista kielistä.
  3. Kutakin kieltä edustava instituutio vastaanottaa, lukee sekä valitsee kieltä edustavan finalistin. Hollannin kielen kohdalla on kaksi osallistuvaa instituutiota, kumpikin valitsee oman finalistinsa.
  4. Kilpailussa on 13 finalistia toisella kierroksella (yksi instituutiota kohden).
  5. Toista, eurooppalaista kierrosta varten finalistien tekstit käännetään englanniksi.
  6. Toisella kierroksella kansainvälinen tuomaristo valitsee eurooppalaisen voittajan.

Kilpailun aikataulu

  1. Kilpailuun osallistumiskaavake avataan helmikuu 26 (2021) klo 13:00 (CET) ja suljetaan klo 13:00 (CET) huhtikuuta (2021). Sitä ennen tai jälkeen jätetyt tekstit hylätään.
  2. Ensimmäisen kierroksen tulokset julkaistaan EACWP verkkosivulla toukokuun 30. mennessä.
  3. Kilpailun raati laskee yleisöäänet, jotka ovat tulleet EACWP verkkosivulle toukokuun 30 (2021) klo 13:00 (CET) ja kesäkuun 30 (2021) klo 13:00 välisenä aikana.
  4. Eurooppalainen voittaja julistetaan kesäkuuta (2021).
  5. Eurooppa -finaalin voittaja saa palkinnoksi 600€ käteistä.
  6. ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla.

Mirjami Enckell: Mielialat ja kirjoittaminen

Kuvassa ei ole tutkimuksen tekijä

Miten mielialojen vaihtelu vaikuttaa kirjoittamiseen? Miten motivaatio sekä blokit ja flow-tila vaikuttavat mielialoihin?

Mirjami Encekellin päiväkirjatutkimuksessa lähestyttiin mielialahäiriöitä kokemuksellisesti, kirjoittajan kannalta. Hän tutki aihetta, minkä selvittämiseksi tarvitaan tekijän tietoa: mikä on mielialanvaihteluiden suhde kirjoittamisen prosessiin. Hän tarkastelee olennaisia seikkoja, kuten ekspressiivistä itseilmaisua, flow-kokemusta ja kirjoittamisen blokkia.

Kulttuurinen hulluustutkimus on vahva tutkimusalue Jyväskylän yliopistossa, ja se näkyy Enckellin tutkimuksessa. Hän tarkastelee omia syksyn 2020 muistikirjojaan sekä vapaakirjoitettuja tekstejä. Muistikirjoihin kertyy aineistoa runoihin, tunnelmia ja mielialoja. Tästä erillään on kirjoitusprosessiin ja mielialoihin liittyvät huomiot, ne on kirjattu ns. mielityökirjaan.

Kirjoittamisen esteitä syntyy silloin, kun vaikeat ajatukset ja itsesyytökset kiertävät kehää. Vaikka yksiselitteisiä syitä paremmille kirjoituspäiville, eikä tiettyjä edellytyksiä flow-tilalle ei tutkimusessa löytynytkään siinä otettiin kuitenkin askel suuntaan, jota kannattaa tutkia enemmän

Mirjami Enckell: Runoni ovat päiväkirjani ja salaisuuteni, jotka kerron jokaisellevastaantulijalle. Mielialat ja runojen syntyprosessi

1 JOHDANTO
2 LUOVA HULLUUS – KULTTUURINEN KONSTRUKTIO
2.1 Antipsykiatria
2.2 Kaksisuuntainen mielialahäiriö
2.3 Hulluus ja luovuus

3 AIEMPI TUTKIMUS JA METODIT
3.1. Aiempi tutkimus
3.2. Metologia

4 TUTKIMUSAINEISTO – päiväkirjojen tutkimisesta
4.1 Tunteiden muistiin kirjaaminen

5 MIELIALAT, ILMAISU JA KIRJOITTAMISEN SUJUMINEN
5.1 Ekspressio ja kirjoittamisen vaikutus mielialaan
5.2 Fow ja luomisen vaivattomuus
5.3 Kirjoittamisen esteet
5.3.1 Kirjoittajan mieliala esteenä
5.3.2 Perfektionismi
PÄÄTÄNTÖ

Teachers Training Course: II Virtual Edition January, 26th, 27th and 28th (2021)

This EACWP Premium Virtual Edition for Creative Writing Teachers will comprise three different workshops (26 – 28.1 from 17.00 to 19.00 (CET). As in the regular format of our Teachers Training Course, over these sessions, our EACWP teachers will share their different methodologies, approaches and experiences in the teaching of creative writing by offering a so called “auteur workshop” by performing and explaining their own ars pedagogica and didactics from both a theoretical and practical approach. In this occasion, we’ll count on the participation of a female panel as in the past edition we had a fully male team.

All the working sessions will be focused on pedagogical training and guidelines to empower the participants to develop their own teaching interests and new possibilities.

This training is for:

  • Beginner teachers keen to learn about the pedagogy of teaching creative writing and the different international approaches
  • Intermediate teachers wanting to broaden their grasp of pedagogical concepts in an international and culturally diverse environment
  • More expert teachers interested in sharing their experiences and approaches and enriching their own perspectives from international discussions and comparisons
  • Students of creative writing willing to deepen into their knowledge and skills within the contents of the different working proposals in an international context

Tutors

Contents and schedule

Dates

All the sessions will be celebrated in January, 2021 from 17.00 to 19.00 (CET).

  • Tuesday, 26th: Creating a workshop from the text analysis method / Mariana Docampo (Casa de Letras / Argentina)
  • Wedenesday 27th: Creative tools to enable connections between home and the virtual classroom / Renée Combal-Weiss (France)
  • Thursday 28th: Metaphoraging / Jenifer Smith (NAWE / UK)

Course Fee

  • 200€ (EACWP members)
  • 250€ (other participants)

More information

Please contact Lorena Briedis: info@eacwp.org

Milla Mäenpää: Novellin henkilöhahmojen luomisprosessi

Henkilöhahmon kehittely on pakosta kaksinaista: toisaalta kyse on kirjoituksesta ja toisaalta hahmo rinnastuu todellisiin ihmisiin. Henkilö on tekstiä joka herättää mielikuvan ihmisestä, molempien puolten huomiointia tarvitaan kirjoittamisen tutkimuksessa. Luovassa prosessissa kirjoittaja ei voi välttää näitä kumpaakaan. Milla Mäenpää keskittyi tutkimaan, millaista mielikuvien kehittelyä henkilöhahmojen luominen on.

Kirjoittamisen maisterintutkielmassa Mäenpään aiheena oli novellin henkilöhahmojen luomisprosessi sekä rajoitukset, joita novelli tähän asettaa. Hän soveltaa Baruch Hochmanin (1985) henkilöhahmoteoria, jossa kahdeksan eri muuttujan avulla tarkastellaan henkilöhahmoja. Muuttujat ovat tyyliteltyys, koherenssi, eheys, kirjaimellisuus, monitahoisuus, läpinäkyvyys, dynaamisuus ja sulkeutuneisuus.

Milla Mäenpää kirjoitti tutkielmaa varten kolme novellia ja tarkastelee niiden kirjoitusprosessia työskentelypäiväkirjan perusteella. Siinä hän pohtii novellien kirjoittamisen aikana syntyneitä kysymyksiä ja ajatuksia ja tehtyjä valintoja.

Novellit ”Kyltymätön”, ”Narskuttaja” ja ”Seuralainen” novellien kirjoittamista tarkastellaan työpäiväkirjan kautta, ja hahmot myös analysoidaan Hochmanin malliin tukeutuen. Henkilöistä puhutaan osin samalla tavalla psykologisesti kuin elävistäkin ihmisistä, ja malli toimii hyvin.

Milla Mäenpää: Novellin henkilöhahmojen luomisprosessi

1 Johdanto
1.1 Tutkimuksen tarkoitus.
1 1.2 Tutkimusmenetelmä, teoriatausta ja aineisto.
2 2 Henkilöhahmo kertomakirjallisuudessa
2.1 Näkökulmia henkilöhahmoon
2.2 Hochmanin kahdeksan kategorian malli

3 Novellin teoriaa
3.1 Novellin määritelmä ja fantastisen novellin elementit
3.1.1 Novellin suhde romaaniin
3.2 Novellin historiaa
3.3 Novellin alalajit ja muita lyhyen fiktion lajeja

4 Kirjoittamisen luova prosessi
4.1 Kirjoitusprosessista yleisesti
4.2 Novellin kirjoittamisesta
4.2.1 Kirjoittajan suhde novelliin

5 Henkilöhahmon luomisen prosessi novellissa
5.1 Novellin kirjoitusprosessi
5.2 Henkilöhahmojeni tarkastelu Hochmanin teorian pohjalta
5.2.1 Tyyliteltyys
5.2.2 Koherenssi
5.2.3 Eheys
5.2.4 Kirjaimellisuus
5.2.5 Monitahoisuus
5.2.6 Läpinäkyvyys
5.2.7 Dynaamisuus
5.2.8 Sulkeutuneisuus

6 Päätäntö
Lähteet
Tutkimusaineistot

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73060

Emilia Karjula: Subjuntiivinen tila kirjoittamisessa

Teoria luovan kirjoittamistilan subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä, “Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” ( 28.11. klo 12. )

Linkki väitöstilaisuuteen:
https://r.jyu.fi/dissertation-karjula-281120

Teoria luovan kirjoittamisen subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä. Mutta mitä tarkoittaa subjuktiivisuus tuossa rituaalin ja leikin omaisissa kirjoittamistapahtumissa? Karjula käsittelee aihetta artikkelissaan (2015) täällä
Scriptum vol 2

Rituaali liittyy asioihin, joita kirjoittajat tekevät päästäkseen kirjoittamaan. Subjunktiivisella tilalla Karjula tarkoittaa tavallisen arkielämän ulkopuolista tilaa, jossa luovuus vapautuu. Subjunktiivisen tilan saavuttamisen rituaalit löytyvät myös kirjoittajaryhmästä, kun osallistujat hyväksyvät arkimaailmasta poikkeavat säännöt: täällä epätavalliset asiat ovat sallittuja ja hyväksyttyjä.

Sari Mäki-Penttilä: Metsänpohjan kautta kohtasin ulkoilmakirjoittajat.

Camille Manfredi, Nature and Space in Contemporary Scottish Writing and Art. (2019)

Camille Manfredi kirjoittaa ulkoilmakirjoittajien ja vaeltavien taiteilijoiden kautta esiin toisenlaista Skotlannin karttaa. Poeettisen maantieteen karttaa, joka pohjautuu erilaisiin taiteilijoiden paikantumisiin ulkoluonnossa. Maantiedettä lähestytään kognitiivisina rakenteina, jotka voivat olla sanallisia tai sanattomia.

Polkuolento (Robert Macfarlane) vaeltaa ja kokee yhteyttä kauas menneisyyteen polkujen muistilinjojen kautta.

Poeettinen kalastaja (Andrew Greig) istuu rannalla ja kalastaa sekä runoja että kaloja.

Mentaalinen maantieteilijä (Linda Cracknell) keikkuu ponin selässä kirjoittaen.

Andy Goldsworthy nostaa luonnonkiviä päällekkäin korjatakseen Skotlannin maaseudun lammastarhoja. Kiveä nostaessaan hän yhdistyy menneisyyteen, toiseen aikaan tässä ajassa ja tässä hetkessä. Hän on agrikulttuurin monumentin äärellä.

Manfredin tutkimia taiteilijoita yhdistää myös heidän teostensa ympäristöystävällisyys ja -vastuullisuus. Teokset eivät niinkään ilmennä ihmiskeskeistä läsnäoloa, vaan lä-hinnä ymmärrystä siitä, että ihminen on osa luonnonhis-toriaa ja että ympäristö on prosessi eikä muuttumaton tila.

Sari Mäki-Penttilän katsaus kokonaisuudessaan löytyy täältä

SCRIPTUM 2/2020 Creative Writing Research Journal

Katri Talaskivi: Ylirajaisuuden ulottuvuuksia Tanya Tynjälän ja Lee David Rodgersin kirjailijantyössä

Kirjailijoihin, joiden työskentelyyn liittyy kieli- tai valtionrajojen ylityksiä, on kutsuttu ylirajaisiksi. Katri Talaskivi käsittelee artikkelissaan kuulumista kirjailijoilla, jotka ovat muuttaneet Suomeen mutta julkaisevat muualla. Talaskivi pohtii ylirajaisuus -käsitteen mahdollisuuksia uudenlaisen kirjailijoiden työn kuvaamisessa.

Toinen kirjailijoista on Perun Callaossa syntynyt, Suomeen lähes kaksikymmentä vuotta sitten asettunut scifi- ja nuortenkirjailija Tanya Tynjälä, joka kirjoittaa espanjaksi. Hänen kuulumisensa kohde on maantieteellisistä rajoista riippumaton, virtuaalinen scifi-fandom.

Toinen on Englannin Manchesterista Inariin päätynyt lastenkirjailija ja kuvittaja Lee David Rodgers, joka on julkaissut kuusi kaksikielistä kuvakirjaa. Hänellä lähin kuulumisen kohde on rajattu inarinsaamelainen yhteisö.

Tynjälän ja Rodgersin haastatteluissa tulevat esille ne syyt, joiden vuoksi he ovat päätyneet tekemään kirjailijan työtä. Molempien työskentely ja kuulumisen kohteet ovat ylirajaisia mutta heidän työskentelytapojensa keskinäinen erilaisuus saa pohtimaan, onko ylirajaisuuden käsite riittävän tarkka.

Katri Talaskiven artikkeli löytyy täältä:

Scriptum : Creative Writing Research Journal 2020/2

Kirjoittamisen rituaali ja leikki (väitös 28.11)

Emilia Karjulan väitöstutkimus syventyy kirjoittamisen prosessiin rituaalin ja leikin käsitteiden näkökulmasta.

Tutkimus yhdistää kokeilevaa etnografiaa ja luovan kirjoittamisen tutkimusta. Se on folkloristitaustaisen kirjoittajan ja kirjoittamisen ohjaajan väitöskirja Jyväskylän yliopistolle.

Sommitellut muusat keskittyy luovan kirjoittamisen prosesseihin. Se tarkastelee kirjoittajaryhmän toimintaa rituaalin ja leikin käsitteiden avulla. Tutkimus pohjautuu kirjoittajaryhmässä toteutettuun kenttätyöhön ja tekijän kaunokirjalliseen työskentelyyn, jonka komea huipennus oli monitaiteinen Museion Tarot -hanke yhdessä kuvataiteilija Eero Merimaan kanssa.

Konkreettiset kirjoittamistilanteet ja niissä tapahtuvat liikahdukset ovat väitöskirjan polttopisteessä. Luova kirjoittaminen ja etnografinen tutkimus kohtaavat haastatteluista ja harjoituksista nousevan aineiston analyysissa. Työ pyrkii tuottamaan kirjoittamisen tutkimukselle uusia metodologisia suuntia.

Luova kirjoittaminen näyttäytyy monisäikeisenä tapahtumakulkuna. Siihen osallistuvat kirjoittajien ja heidän välisten yhteyksiensä lisäksi materiaaliset ympäristöt ja välineet, tilat ja esineet.

Tutkimus sisältää myös ohjeita kirjoittamisrituaalien toimittamiseen. Sommitellut muusat on kaikkineen antoisaa luettavaa kelle hyvänsä kirjoittamista oppivalle ja opettavalle.

Emilia Karjula on kirjoittaja, kirjoittamisen tutkija ja ohjaaja

Filosofian maisteri Emilia Karjulan kirjoittamisen väitöskirjan ”Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” tarkastustilaisuus pidetään 28. marraskuuta kello 12 alkaen. Vastaväittäjinä toimivat esitystaiteilija, taiteen tohtori Pilvi Porkola (Taideyliopisto) sekä vieraileva tutkija, FT Johanna Pentikäinen (Columbia University). Kustoksena toimii yliopistonlehtori, dosentti Risto Niemi-Pynttäri (Jyväskylän yliopisto).

Linkki väitöstilaisuuteen:

https://r.jyu.fi/dissertation-karjula-281120

Sommitellut muusat -teoksen julkaisija ntamo

https://www.ntamo.net/product/948/emilia-karjula-sommitellut-muusat-2020

Johanna Kulmala: Family Letters from 20th-century Czechoslovakia

This letter collection is a story about a woman called Mařenka. She has not written any of these letters herself but she and her family have been their recipients. Johanna Kulmala has studied how the classic narrative model, created by Labov and Waletzky as early as in the 1960s, functions when searching for narrations and parts of narration in this correspondence.

The correspondence which Kulmana has studied for her dissertation begins from the late years of Austro-Hungarian double monarch, it leads its readers through the First and the Second World War and the inter-war years, the First Czechoslovakian Republic. It ends to the Cold War.

Scriptum 2/2020 has published the lectio praecursoria of Johanna Kulmala’s dissertation, when she presents how the famous Labov’s model functions in these letters.

Johanna Kulmala: A Narrative model of Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia

Johanna Kulmala: “The letter is only a poor expression of what the heart over-flows: Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia” , dissertation in University of Jyväskylä, 2020.