Kirjoittajat muuttavat maailmaa

Faktapohjainen romaanitaide on voimakas vaikuttamisen tapa, todisti Cathleen Miller ”Writers can and do Change the World” –luennollaan 27.2. 19 Jyväskylän yliopistolla. (Kuva:Suvi Mononen)

Kalifornialainen Miller kirjoittaa tällä hetkellä pakolaisten henkilökuvia Briteissä. Hän on erikoistunut haastattelujen tekemiseen, luottamuksellisiin keskusteluihin, joissa ihmiset voivat kertoa elämänsä käännekohdista. Henkilökuvasta kehittyy romaani.

Hänen nonkftionsa motto on Stalinilta: ”Yksittäinen kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa on tilasto.”

Viimeisin henkilökuva, jota varten hän on tehnyt haastatteluja, kertoo kongolaisesta miehestä, joka elää paperittomana pakolaisena Britanniassa. Hän on asunnoton ja tekee satunnaisia töitä. Kaiken muun ajan hän kokoaa ja välittää eteenpäin dokumentteja ihmisoikeusrikkomuksista Kongossa. Mies työskentelee päivisin kirjastoissa ja iltaisin mäkkäreillä, sekä paikoissa, joissa on ilmainen verkkoyhteys. Kongosta lähetettyjen kuvien ja videoitten, kuulustelujen aineistot ovat järkyttäviä sanoo Catherine Miller. Ja mies, joka tuota työtä tekee, on persoonallisin hahmo, jota hän on pitkään aikaan tavannut.

Maailmankuulun Aavikon kukka -elämäkerran kirjoittaja Cahleen Miller on työskennellyt Jyväskylässä kirjoittamisen opiskelijoiden kanssa helmikuun viimeisen viikon.  Työpajassa on keskitytty mm. haastatteluihin, luottamukseen ja ihmisten kertomin elämän käännekohtiin. Niistä muodostuu aineistoa, joita käsitellään romaanitaiteen keinoin.

Cathleen Miller on merkittävä naisten oikeuksien edistäjä, ja naiskirjoittajien tukija. Hän kirjoitti Aavikon kukan somalimalli Waris Dirien elämätä yhdessä tämän kanssa. Teoksesta on tehty myös dokumentaarinen elokuva.

Cathleen Miller

Maailmankuulun Aavikon kukka -elämäkerran kirjoittaja Cahleen Miller vierailee Jyväskylässä työskentelemässä opiskelijoiden kanssa helmikuun viimeisen viikon. Cathleen Miller on merkittävä naisten oikeuksien edistäjä, ja naiskirjoittajien tukija.
Hän kirjoitti Aavikon kukan somalimalli Waris Dirien elämätä yhdessä tämän kanssa. Teoksesta on tehty myös dokumentaarinen elokuva.

Keskiviikkona 27.2 klo 16 hän luennoi Jyväskylän yliopistolla

NONFICTION FOR ADVOCACY: Writers can and do change the world. Cathleen Miller will discuss her techniques for persuasion
27.2.2019 klo 16.15–17.45
Historica-rakennus, sali H320 (Seminaarinkatu 15)

BEHIND THE SCENES: Cathleen Miller discusses her work in reporting and writing creative nonfiction
27.2.2019 klo 18.30–20.00
Kirjailijatalo (Seminaarinkatu 26 B)

Kirjoittamisen opiskelijoille Cathleen Miller pitää maanantaista torstaihin essee-pajaa aiheesta: PERSONAL ESSAY IN CREATIVE NONFICTION

Komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä

Uusi päivä –sarjan (2010-18) kirjoittajatiimissä työskennellyt Anumirjami Tukia on tutkinut komedian kirjoittamista tuon TV-sarjan kautta. ”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä -pro gradussa Tukia tarkastelee sitä, mistä päivittäissarjan komediallisuus syntyy ja miten sitä luodaan.

TV-sarjoille tyypillisesti genreen kirjoittaminen on keskeisin kirjoittajalta edellytetty taito. Saippuaooppera –lajityypin kautta hän nostaa esiin vähemmän huomattua dialogivetoista, elokuvallista ilmaisua edullisempaa tapa luoda päivittäissarjaa.

Komediallisen dialogin kirjoittamista tutkiessaan Tukia osoittaa, kuinka huumori ei ole vain sanailua dialogissa, vaan se kirjataan kaikkialle sarjan maailmaan, henkilöasetelmiin ja tapahtumakulkuihin.

TV-sarjan dialogi kirjoitetaan audiovisuaalinen toteutus huomioiden. Henkilöiden tahtotila sekä pyrkimykset hahmotetaan dialogiin siten, että ne ilmenevät fyysisenä, psyykkisenä tai verbaalina toimintana. Tukia osoittaa kuinka myös huumori kirjoitetaan henkilöhahmoihin ja tapahtumien käänteisiin.

Tukia tutkii dialogin ilmaisullisia tehtäviä, ja filmidialogin funktioiden tutkimuksessa erityisen hyödylliseksi osoittautuu Sarah Kozloffin Overhearing film dialoque (2001).

Anumirjami Tukia:
”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä

Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat

Kuinka luovat harjoitteet  voivat edustää lasten kielellisiä taitoja? Tiina Åhlgren on perhetynyt asiaan Vantaan sanataidekoulussa työskennellessään. Pro gradussaan hän tutki minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla on ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.

Åhlgrenin tutkimuksesta ilmenee, että kielelliset erityisvaikeudet eivät käytännössä esiinny sinällään, vaan niihin kytkeytyy aina liitännäisoireita ja se – tähän liittyvä seikka -, että kielellisten oppisvaikeuksien kirjo on sillä tavalla laaja, että kukin kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivä lapsi on oma tapauksensa.

Åhlgrenin työ osoittaa, että sanataiteen avulla voidaan edistää kielellisistä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet, kielellinen erityisvaikeus, dysleksia ja voimaantuminen. Erityisen hyvin Åhlgren soveltaa Vygotskin sisäisen puheen käsitettä, niin että lapsen oman ääneen hakeminen on toimiva keino, kun kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy tarkkaavaisuusongelmia.

Tiina Åhlgrenin havainnoimaan ryhmä muodostui kuudesta 6-13-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta. Ryhmän jäseniä yhdisti lievä tai keskivaikea kielellinen ongelma, puheentuottamisen tai –ymmärtämisen vaikeus, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja/tai muut kommunikaatiovaikeudet.

Ryhmän havainnointi on muodostanut kartan tutkittujen lasten oppimisvaikeuksista 1. Oppimisympäristö ja työskentelytavat, 2. motivaatio ja oppimisvalmiudet, 3. kielellisten taitojen harjaannuttaminen, 4. vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä opettajan pedagogiset taidot ja asenteet.

Tiina Åhlgren: Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä (2018).

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ……………………………………………………………………………………………………………. 4

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia ………………………………………………………………………………………… 4

1.2 Tutkimuksen rakenne …………………………………………………………………………………………….. 6

2 KIELELLISET VAIKEUDET LAPSUUSIÄSSÄ ………………………………………………………… 8

2.1 Mikä on kielellinen erityisvaikeus …………………………………………………………………………… 8

2.1.2 Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa lapsen elämään …………………………………… 12

2.1.3 Kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevat tekijät ……………………………………………… 12

2.2 Mikä on dysleksia/lukivaikeus ……………………………………………………………………………… 13

2.2.1 Dysleksian taustalla olevat tekijät ja ennustettavuus ………………………………………… 14

2.2.2 Dysleksiaan yhdistyvät vahvuudet ………………………………………………………………… 15

2.2.3 Miten dysleksia vaikuttaa lapsen ja nuoren elämän…………………………………16

2.3 Kielihäiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin …………………………………………………………. 17

2.4 Miten kielihäiriöitä kuntoutetaan ………………………………………………………………………….. 18

2.5 Miten kielellisiä erityisvaikeuksia on tutkittu …………………………………………………………. 20

3 SANATAIDE ………………………………………………………………………………………………………… 21

3.1 Mitä sanataide on? ……………………………………………………………………………………………….. 21

3.2 Vantaan sanataidekoulu ………………………………………………………………………………………… 23

3.3 Sanataiteen ja kirjallisuusterapian suhde …………………………………………………………………. 24

3.3.1 Sadut ja tarinat kasvun ja kehityksen tukena …………………………………………………… 26

3.3 Miten sanataidetta on tutkittu ………………………………………………………………………………… 27

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO ……………. 29

4.1 Tutkimuskysymykset, -menetelmät ja tutkimuksen toteutus ……………………………………… 29

4.2 Tutkimusaineisto …………………………………………………………………………………………………. 30

4.2.1 Erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sanataideryhmä ……………………………… 30

4.2.1.1 Osallistuva havainnointi ……………………………………………………………………… 30

4.2.2 Ohjaajan haastattelu ……………………………………………………………………………………… 31

4.2.3 Kysely vanhemmille………………………………………………………………….32

4.3 Tutkimuksen käsittelyn rakentuminen..……………………………………………………32

5 SANATAIDE JA ERITYISTÄ KIELELLISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT … 33

5.1 Ryhmän tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa ……………………………………………………… 34

5.2 Oppilasympäristöön ja oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät erityispiirteet ……………….. 36

5.2.1 Rutiinit ja struktuurit …………………………………………………………………………………….. 36

5.2.2 Sisäinen puhe ohjaa toimintaa .…………………………………………………….. 38

5.2.3 Luovuus ja tehtävien teon säätely ……………………………………………………39 3

5.3 Motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet………………………………42

5.3.1 Monikanavainen ja moniaistinen opetus… ………………………………………………………. 42

5.3.2 Onnistumiset ja vahvuudet, voimaantuminen……………………………………….45

5.3.3 Tunteiden vaikutus motivaatioon ja oppimiseen..……………………………………47

5.3.4 Vahvuuksien tunnistaminen..…………………….………………………………… 49

5.3.5 Ihmiset ovat pääosin samanlaisia oppijoita………………………………………….50

5.4 Kielellisten taitojen harjaannuttamiseen liittyvät erityispiirteet ………………………………….. 52

5.4.1 Oman ilmaisun kehittäminen ………………………………………………………………………… 52

5.4.2 Kirjoittaminen itseilmaisun välineenä ……………………………………………………………… 54

5.4.3 Sanataideopetuksen käsitys kirjoittamisesta ja teksteistä …………………………………… 57

5.4.4 Kirjoitustaitoa etsimässä ……………………………………………………………………………….. 58

5.5 Vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät erityispiirteet ……………………………… 62

5.5.1 Ryhmän ja vuorovaikutuksen merkitys …………………………………………………………… 62

5.5.2 Sosiaalisia taitoja opitaan vuorovaikutuksessa …………………………………………………. 64

5.6 Opettajan taitojen ja asenteiden merkitys ………………………………………………………………… 66

5.6.1 Innostavan opettajan merkitys ……………………………………………………………………….. 66

5.7 Kyselyn yhteenveto ……………………………………………………………………………………………… 69

6 TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI ……………….. 74

6.1 Tutkimuksen yhteenveto ………………………………………………………………………………………. 74

6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ……………………………………………………………………. 78

7 PÄÄTÄNTÖ …………………………………………………………………………………………………………. 79

LÄHTEET……. …………………………………………………………………………………………………. ..81

LIITTEET…………………………………………………………………………………..89

 

Spring 2017 Scriptum

SCRIPTUM Creative Writing Research Journal vol 4, 2/2017  is open in the address:

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/53612

Articles:
Magnus Eriksson: Disrupting the claim of the metatext in artistic research • 4
Johanna Kulmala: the whole history of suffering calls for narrative • 17
Tarja Lappalainen: Elisabet Järnefeltin kirjallinen salonki Kauppis-Heikin kirjailijanuran käännekohtana • 49
Arviot:
Niina Mero: Mark Edmundson: Why Write? A Master Class on the Art of Writing and Why it Matters.• 82

PUHE KIRJOITUKSESSA — Puhesuomi2017

Puheenomainen kirjoitus on oma taiteen lajinsa, joka edellyttää kykyä kuunnella ihmisten puheen sävyjä. Millaista on puhesuomi vuonna 2017 ? Se ei ole vain murteita ja slangeja, vaan suomalaisten sosiaalista puhemaailmaa kaikkine vivahteineen. Puhesuomi2017 on Keski-Suomen Kirjailijat ry:n hanke, jossa kirjallisuus asettuu kuuntelemaan puhetta.

Keski-Suomen alueen viidessä eri kirjoittajapiirissä perehdytään puheenomaiseen kirjoittamiseen helmikuussa alkavissa tapaamisissa. Kansalaisopistojen kirjoittajapiireissä Hankasalmella, Jyväskylässä, Keuruulla, Laukaassa ja Saarijärvellä perehdytään puheenomaiseen kirjoittamiseen.

Ohaajina toimivat kirjailijat Eeva Rohas ja Petri Turunen sekä kirjoittajaohjaajat Miia Pirinen, Jarna Pihlajamäki ja Heino Ylikoski.

Puhe kirjoituksessa -mestarikurssilla kustannustoimittaja Antti Arnkil sekä kirjailija Eeva Rohas ohjaavat kirjoittajia.   Kurssi sisältää kaksi tapaamista, jotka järjestetään 4.2.2017 ja 11.3.2017 Jyväskylässä.
Mestarikurssi on osa Keski-Suomen Kirjailijat ry:n koordinoimaa Puhesuomi2017-hanketta, ja se huipentuu 25.3.2017 Jyväskylän Kirjamessujen yhteydessä pidettävään Kuultavia-lyhytproosakilpailuun, jossa yhdelle kurssilaisista tarjoutuu tilaisuus esiintyä jo julkaisseiden kirjailijoiden rinnalla.
Lisätietoja: kirjailijatalo@gmail.com

Rituaali, leikki ja kirjoittaminen

Rituaalisuuden ja kirjoittamisen tutkija Emilia Karjula piti elokuun kestävän  kurssin kirjoittamisen opiskeljoille Jyväskylän yliopistossa ehti 2016 syysopiskelujen aluksi.

Kirjoittajat suunnittelivat omaan kirjoittamiseensa liittyviä rituaaleja. He kehittelivät ruumiin ja kirjoittamisen suhdetta ja kirjoittivat tekstejä joilla on ruumiinosat. Leikin ja kirjoittamisen suhdetta kurssilaiset laajensivat mm kirjoittamalla tekstiä joka on leikkikenttä.

Emilia Karjulan “Subjunktiivinen tila kirjoittajaryhmässä” artikkeli on julkaistu Scriptumissa 1/2015

 

 

 

Kirjoittamisen opetus ja tutkimus jatkuu Jyväskylässä

Jyväskylän yliopiston johto perui lakkautussuunnitelmansa 14.6. kokouksessaan. Kirjallisuuden oppiaineeseen kuuluvalle kirjoittamisen maisteriopintojen linjalle otetaan uusia opiskelijoita keväällä 2017. Ketkä voivat hakea ?

Suomessa ainoa maisteri ja tohtoritason kirjoittajakoulutusta antava kirjoittamisen linja on olennainen osa vuonna 2017 aloittavaa Musiikin, Taiteiden ja Kulttuurin tutkimuksen laitosta Jyväskylän yliopistossa.

 

Nuorten digitarinat työpajoja suunnitteilla

”Näkymättömät eli nuorten digitarinat”  -hankkeessa, jossa kirjoittamista edistää Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen linja. Näkymättömät -hankkeessa vahvistetaan nuorten taitoja tehdä itsensä näkyväksi kuvan ja kirjoituksen keinoin. Hanke liittyy taide ja hyvinvointi politiikkaan ja siinä kehitellään digitarina -työpajoja nuorille.

Ensimmäiset työpajat ovat jo hahmottumassa, keväälle 2016. Digitarinoiden helpoin muoto on selostettu kuvakertomus, jonka voi editoida ilmaisella wevideo -ohjelmalla  . Turun Taideakatemiassa keitetään tällaista luovaa työpajaa nuorille.

Sarjakuva-työpajoissa nuoret kehittelevät itselleen voimaannuttavia supersankari-hahmoja. Tämän lisäksi Jyväskylässä TAIKUn piirissä kehitellään myös omaelämäkerrallista RAPin pajaa sekä mm. improviosivaa kirjoittamis-peliä.

Jyväskylän kirjoittamisen linja tuo nuorten digitarinat -hankkeeseen pedagogiaan ja terapeuttiseen ohjaamiseen liittyvää taitoa. Sen vahvuus on myös luovien työskentelytapojen tutkimuspohjaisessa kehittämisessä. Yliopiston lehtori Risto Niemi-Pynttäri (rniemi@jyu.fi) vastaa hankkeesta TAIKUN osalta, yhdessä Karoliina Kähmin ja Katja Kontturin kanssa, he ovat tohtoreita.

(kuva: Olli Väänänen)

 

All the speeches of Creative Writing Conference !

CREATIVE WRITING CONFERENCE 21 -25.10 PROGRAMME SPEECHES

Abstracts of Tuesday 21.10 keynotes:

12.15 – 13.15    Philip Gross, The University of South-Wales:  Our Roots Are In The Air…” : the teaching of Creative Writing in UK universities (A103) 14.15 – 15.15     Juhani Ihanus, The University of Helsinki: Reflections on therapeutic writing (A103)

Abstracts of the Tuesday 22.10 Parallel Sessions

21.10. 16. 45 – 18.45   Collaborate Writing and Interactivity

Orhan Kipcak Vienna Poetry School – Schule für Dichtung Phont, Media Gravity, Didaktics

Hanna Kuusela University of Tampere Collaborative writing practices: What, how, why?

Annika Naski University of Jyväskylä Today’s
 Story
 Collector
–
A
 Case 
Study
 on 
Collaborative 
Writing 21.10. 16. 45 – 18.45 Suomenkieliset esitelmät /Finnish sessions

Satu Erra Jyväskylän yliopisto Opiskelija kirjoittaa itseään – narratiivinen identiteetti ja kirjoittamisen opetus

Tiina Piilola Jyväskylän yliopisto Kalevalan naiset – Aino-Vellamo esimerkkitapauksena – itsereflektion ja terapeuttisuuden näkökulmasta

Tarja Lappalainen Jyväskylän yliopisto Aatelisrouva Elisabet Järnefeltin kirjallisessa salongissa käytetyt kirjoittamisen opettamisen metodit

20.00 – 22.00    Reception at the Alvar Aalto Museum by the Department of Art and Culture Studies of the University of Jyväskylä (Alvar Aallon katu 7)

Wensday  21.10. Keynotes

10.00 – 11.00    Alain André, Aleph-Écriture: Reading, writing and teaching – how far our early readings are important for the way we teach? (A103) 11.00 – 12.00    Jurate Sučylaitė, The Klaipeda University: Creative writing as a tool in rehabilitation and educational work (A103)

Abstracts of Wensday  21.10. sessions

14.00 – 15.30 Autobiographical writing

Nora Ekström University of Jyväskylä Teacher in front of an autobiographical writer

Hans Tarjei Skaare Nansen Academy, Norway Here and now – on autobiographical prose

Leonardo Stagliano Scuola Holden, Turin (Italy) How to help writers turn their life into fiction

14.00 – 15.30 Different Grounds/Tools for Writing part 1

Annemari Rautiainen University of Jyväskylä A learning journal as a tool of basic studies in writing

Silvia Schiavo Scuola Holden, Turin (Italy) Ground for writing

Mariana Torres Escuela de Escritores, Spain The forgotten land. The childhood as a creativity tool to create characters 16.00 – 18.00  Different Grounds/Tools for Writing part 2.

Jürgen Berlakovich Vienna Poetry School – Schule für Dichtung Acoustic Poetics The Music of Language

Fritz Ostermayer Vienna Poetry School – Schule für Dichtung Creativity is overrated! Is creativity overrated? New strategies for the good old “ouvroir de littérature potentielle”

  14.00 – 18.00    Workshop

Workshop by Rubén Abella, Escuela de Escritores: Micro Fiction: the Real Story

16.00 – 18.00 Writing and Well-Being

Karoliina Kähmi University of Jyväskylä Schizophrenia and language – therapeutic aspects

Noora Kaikkonen University of Jyväskylä Association of creativity and mental disorders in creative writing process via neuroimaging techniques and self-perception

Saara Jäntti University of Jyväskylä The Threat of Therapy. On Writing and Literature, and Stigma

César Requesens Moll Taller de Escritores PuraVida, Granada (Spain) The pedagogy of writing as an accompaniment of process of personal transformation

 19.00 – 21.00    Literature Evening by the Writers’ Union of Central Finland  (the Writers’ House)

Thursday 23rd  October  in Orivesi

    19.00 – 19.45 Writer Risto Ahti: “Who speaks when I speak?”

Friday 24.October  in Orivesi

    10.15 María José Codes: ´”MNEMOSINE, THE QUEEN OF THE MUSES Why to use arts when teaching creative writing classes”
  13.15 Rubén Abella: “Photography and writing”
14.15 Jesús Pérez: “Short presentation on Richard Ford and David Foster Wallace’s prose”
16.15 Video presentation by Vienna Schule für Dichtung: “Builders of poetry worlds. Vienna Poetry School. Video conversations with Christian  Ide Hintze”

    17.15 – 18.00 Writer Harri István Mäki: “Drama – fear and fairy tales”
18.15 – 19.00 Professor Tuomo Lahdelma: “Translation revisited”
19.15 – 20.00 Dr. István Berszan: “Kinetic spaces of reading and writing”

Saturday 25. October  in Orivesi

    10.15 Lorena Briedis: The United World Colleges movement as a role model institution for the spiritual wondering statements of the EACWP
11.15 Reijo Virtanen
13.00 Outi Kallionpää: Teaching creative New (media) Writing in high school
14.00 Final discussion and feedback