Simo Nieminen: Räpin terapeuttinen käyttö

RÄPIN TERAPEUTTINEN KÄYTTÖ  on Gynän gradu. Räppärinä tunnettu Simo Nieminen on perehtynyt Yhdysvalloissa kehitettyyn räp-terapiaan, ja täydentää tätä omakohtaisilla räp-muusikon ja työpajojen ohjaajan kokemuksillaan.

Sanan parantava käyttö onin yllättävän selvää ja voimakasta räpissä. Simo Nieminen tekee sekä kirjoittamisen tutkimusta että taiteen terapeuttisen käytön tutkimusta.  Kyseessä on on pioneerityö, ensimmäinen, joka käsittelee sanan käytön terapeuttisuutta.

Simo Nieminen: RÄPIN TERAPEUTTINEN KÄYTTÖ

ohjaaminen ja inhimillisen kasvun tukeminen (2017)

JOHDANTO

2 Lähtölaukaukset ja menneet askeleet – katsaus historiaan

2.1 Puhelaulu ja köyhät olosuhteet

2.2. Huumorijuurista rohkeiksi lähiympäristön havainnoijiksi – suomiräpin kehittyminen

2.3. Mun perustukset eli räppijuuret

2.4. Räp-tarapian alkuvaiheet

3 RÄPKIRJOITTANEN

3.1. Lajien häilyvät rajat koetuksella – räpin suhde laululyriikkaan

3.2 Räpkirjoittamisen teoreettinen tausta

3.3 Rytmi

3.4 Riimit

4 RÄPIN TERAPEUTTISET ELEMETIT

4.1 Räp-terapiaa määrittämässä

4.2 Räpin ominaiset piirteet ja niiden terapeuttisuus

4.3 Räpin hyödyntäminen ja soveltaminen terapiakäytössä

4.3.1 Laulukommunikointi

4.3.2 Rummuttelu lämmitysharjoituksena

4.3.3 Freestyle

4.3.4 Lyriikoiden kirjoittaminen ja kappaleiden tekemisen prosessi

4.3.5 Osallistujien lyriikoiden puintia

4.4 Terapeutin rooli ja ongelmakohtia

4.5 Räppäri ohjaajana

4.6 Monenikäiset ja räpin sopiminen Suomeen

4.7 Itsehoito ja identiteettipääoma

5 LOPUKSI

Räp-terapian synty Yhdysvalloissa on hyvinkin yhteisöllinen ja ryhmäterapiaan sopiva muoto.  Hiphop- ja räp-kulttuuriin identifioituneiden nuorten terapiana se tunnistaa myös tämän erityiskuluurin mahdollisuudet.

Räp kuuluu samaan köyhistä oloista lähteneeseen mustien kulttuuriperintöön kuin blues, jazz, funk ja soul. Siirtyessään urbaaneihin ghettoihin, mustasta musiikista tuli ylpeyden ja arvostuksen hankkimisen muoto, respektin ja arvostuksen osoitusten kulttuuria.

Nieminen taustoittaa tutkimuksensa myös esittelemällä itsensä räp-muusikkona, kirjoittajana ja räp-työpajojen ohjaajana. Esiin tulevat muun muassa nuoruus Tampereella sekä miesten taitavaan ja vahvaan sanankäyttöön liittyvä sukutausta. Kouluun ja nuorisokulttuuriin liittyen Nieminen tuo esiin intohimonsa sekä erittelevän ja arvottavan suhtautumisensa räp-musiikkiin. Hyvinvointi-näkökulman kannalta on olennaista, että Nieminen kuvailee omia ujouden voittamiseen liittyviä kokemuksiaan.

Niemisen tutkimuksen teoreettis-tekninen osa käsittelee rap-kirjoittamista. Se keskittyy erityisesti räpin aiheuttamaan riimin käytön mullistukseen pop-musiikissa. Nieminen käsittelee pätevästi mitallisen lyriikan, laululyriikan ja rap-sanoituksen yhteyksiä ja eroja. Unto Kupiaisen mitallista lyriikkaa käsittelevä klassikko Lyhyt Runousoppi (1951) asetetaan peilaamaan Paul Edwardsin How to rap-teosta (2009), ja tulokset ovat kiinnostavia.

Vaikka räpiin kuuluu sanojen vapaa painotus musiikista tulevan rytmin mukaan, Nieminen osoittaa, kuinka sanojen luonnollisen rytmin sovittaminen musiikkiin tekee tekstistä sujuvaa. Kupiaisen kautta tulee ilmi, kuinka usein räp tukeutuu myös klassisesti virheettömään riimiin. Toisaalta sanan luonnollisten painotusten muuntamisesta on tullut tehokeino, jonka avulla korostetaan olennaisia tekstikohtia.

Räpissä kehittyneitä riimien uusia muotoja Nieminen esittelee erinomaisesti. Edwardsiin tukeutuen hän tuo esiin mm. vokaaliriimit (jyvä – kynä) ja äänneriimit, jotka Kupiaisen riimiopin mukaan ovat huonoja riimejä ja pikemmin assonanssiksi luokittuvia ilmiöitä. Kysymys hyvästä rytmistä ja riimistä osoittautuu räpin myötä varsin uudenlaiseksi.

Gradussa pohditaan myös sitä, missä määrin räpin terapeuttiset elementit kuuluvat nykyään jo yleisempään pop-kulttuuriin.

Terapeuttisen kirjoittamisen ohjaaja ja tutkija vieraana Jyväskylässä

Terapeuttinen kirjoittaminen on monipuolista Walesissa. Tutkija, runoilija ja yhteisö-aktivisti Christina Thatcher Cardiffin yliopistosta vietti helmi-maaliskuun vaihteessa viikon Jyväskylän yliopistolla kirjoittamisen opiskelijoiden ja tutkijoiden parissa.  Thatcher vetää kirjoittamisterapiaryhmiä syrjäytyneille, asunnottomille, läheisensä menettäneille, työtä hän tekee  vapaaehtoisena ja joskus palkalla. Kirjoittamisterapia on ollut pitkään nousussa Englannissa, se on arvostettu osa sosiaalityötä. Tutkimuksessaan Thatcher käsittelee addiktioista kärsivien omaisia, heidän surutyötään, joka tapahtuu kirjoittamalla. Hänen väitöksensä taiteellinen osa, runokokoelma surutyöstä julkaistaan keväällä, ja tulevana syksynä Christinan on tarkoitus väitellä.

Christina Thatcher toimii näkyvästi Cardiffin kirjallisessa elämässä, tarjolla festivaaleja,  klubeja, lukuiltoja ja monenlaisia kirjoittajapiirejä. Jyväskylän yliopistolla on aktiivista yhteistyötä Cardiffin yliopiston kanssa, tutkijoiden, kirjailijoiden, opettajien ja opiskelijoiden vierailuja järjestetään mahdollisuuksien mukaan.

Christina Thatcherin blogi

Creative Writing Students of Cardiff University publishes:
http://www.cardiffreview.com/

Sanallistaminen luovuusterapioissa haku 16.12. 2016 mennessä

Kouluttaudu luovuusterapian moniosaajaksi Eino Roiha Instituutissa 20.1.-19.11.2017!

Sanallistamiskoulutuksessa kirjallisuusterapiaan yhdistetään musiikin, valokuvan ja kuvataiteen terapeuttisia menetelmiä.  Koulutus antaa valmiudet käyttää luovuusterapeuttisia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti asiakastyössä sekä oman työn voimavarana.

Päivä-/monimuoto-opiskeluna toteutettava koulutus muodostaa prosessiluonteisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa on 23 lähiopetuspäivää (2-3 pv/kk).

Koulutukseen valitaan n. 15 osallistujaa hakemusten ja haastattelujen perusteella.

Kenelle:
Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle sekä eri alojen taiteilijoille  ja kulttuurin parissa toimiville, joilla on oman alansa korkea- tai opistoasteen tutkinto. Koulutus antaa valmiudet käyttää luovuusterapeuttisia kerronnallisia ja toiminnallisia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti asiakastyössä sekä oman työn voimavarana.

Kouluttajat:
Koulutuksen tieteellinen johtaja: FT, dosentti Juhani Ihanus
Kirjallisuusterapiaohjaaja FT Karoliina Maanmieli
Kirjallisuusterapiaohjaaja Katri Kluukeri

Muut kouluttajat:
Valokuvaterapia
: psykiatrian erikoislääkäri, valokuvaterapeutti Riitta Teittinen
Musiikkiterapia:
Musiikkiterapeutti FM Riitta Koski-Helfenstein
Taideterapia: 
Taidekasvattaja, ekspressiivinen taideterapeutti FM Raija Lundahl

Lisäksi muita vierailevia asiantuntijoita.

Hinta: 3000 €, sisältää opetuksen, ohjauksen ja koulutusmateriaalin (ei kirjallisuutta).

Hakuaika: 24.10.-16.12.2016, hakulomake : http://ers.fi/content/sanallistaminen-luovuusterapioissa-30op (tai postitse Eino Roiha Instituuttiin)

Vuoden 2014 ja 2015 koulutuksien opiskelijoiden palautetta:

Todella antoisa koulutus. Eniten olen oppinut itsestäni ja sitä kautta äärimmäisen paljon siitä, miten tehokasta luovuusterapia voi olla. Olen nauttinut myös todella paljon monitaiteisesta näkökulmasta koulutuksessa.”

”Kokonaisuudessaan tämä koulutus on auttanut minua henkilökohtaisessa elämässäni ihan valtavasti. Ei pelkästään siten, että saan työhöni tästä materiaalia, ideoita ja inspiraatiota, vaan myös henkinen jaksamiseni ja itsereflektioni on jälleen paremmassa jamassa koulutuksessa tehtyjen luovien harjoitteiden tuloksena.”

 

Lähijaksot:

Tammikuu 20.-22.1.2017 ”Matkaan!”
Johdanto: esittelyt, koulutuksen tavoitteet, rakenne ja suoritustavat.
Kirjallisuusterapian perusteita
Valokuvaterapian perusteita.

Helmikuu 17.-18.2.2017 ”Minun tarinani”
Musiikkiterapian perusteita
Omaelämäkerrallisuus ja päiväkirjatyöskentely

Maaliskuu 17.-18.3.2017 ”Omille siiville”
Ekspressiivinen taideterapian perusteita.
Lasten ja nuorten kirjallisuusterapia

Huhtikuu 21.-22.4.2017 ”Mielen kivut ja mielekkyys”
Kirjallisuusterapia  mielenterveystyössä.
Aikuisten ryhmät ja kasvuryhmät.

Toukokuu 19.-20.5.2017 ”Elämästä taiteeksi ”
Sanat ja kielenkäyttö musiikkiterapiassa.
Ikäihmisten kirjallisuusterapia, suru ja kuolema

Kesäkuu 9.-11.6.2017” ”Yhdessä enemmän”
Unet ja unelmat kirjallisuusterapiassa.
Valokuva- ja kuvataideterapian jatkotyöskentelyäwriningScen
Kuvan, sanan ja tunteen vuoropuhelu taideterapiassa

Elokuu 18.-19.8.2017 ”Kaipauksen kaksi puolta”
Sukupuoli , vanhemmuus ja identiteetti kirjallisuusterapiassa
Taidelähtöiset menetelmät

Syyskuu 15.-16.9.2017 ”Tiedän tietäväni”
Kirjallisuusterapia työssä jaksamisen tukena ja johtamisen työkaluna.
Kriisi – ja traumatyöskentely

Lokakuu 13.-14.10.2017  ”Kohti uutta”
Tarinallistaminen taideterapioissa
Yhteisöllistä taidetyöskentelyä

Marraskuu 17.-19.11.2017  ”Lentoon!”
Koulutuksen päätös ja lopputöiden esittely.
Ohjelmallinen illanvietto.

Tallenna

Karoliina Kähmin väitös kirjoittamisterapiasta

Karoliina Kähmi: ”KIRJOITTAMINEN ON TIE MINUUN, MINUSTA SINUUN” Ryhmämuotoinen kirjoittaminen ja metaforien merkitys psykoosia sairastavien kirjallisuusterapiassa (Scriptum 3/2015)

Karoliina Kähmin väitöstutkimus osoittaa, että kirjallisuusterapian keskeinen piirre on yhteisöllinen kirjoittaminen. Kirjoitusharjoitukset luottamuksellisen ryhmän tukemana edistää toivon heräämistä ja itsearvostuksen paranemista. Kirjallisuusterapia tuotti tutkimusasiakkaille vahvoja, muusta arkielämästä poikkeavia elämyksiä. Se tarjosi mielekkääksi koettua säännöllistä ohjelmaa ja mahdollisuuden kommunikointiin. Metaforien avulla tuskallisten ja vaikeasti sanoitettavien tunteiden ja kokemusten työstäminen helpottui. Voimavarojen lisääntyminen ilmeni sosiaalisuuden, elämänhalun ja uusien virikkeiden löytymisenä, oma-aloitteisuuden kasvamisena sekä tulevaisuuden toiveiden selkiytymisenä. Kirjallisuusterapia antaa tunteen kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta.

Tutkimuksen perusteella kirjallisuusterapia voi siihen sitoutuneille olla kokonaisvaltainen, elämään laadullisesti ja sisällöllisesti vaikuttava kuntoutusmuoto. Sen erityiset piirteet ovat vahva elämyksellisyys sekä yhteisöllisyyden ja luovan työskentelyn tuottamat merkittävät hetket. Kirjallisuusterapiaa voidaan käyttää mielenterveystyössä osana kognitiivista psykoterapiaa tai yhdistettynä muuhun kuntoutukseen.

Sisällys


Johdanto 14
1.1 Tutkimuksen taustaa 14
1.2 Tärkeimmät käsitteet ja tutkimusta
suuntaavat valinnat 21
1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite 27
1.4 Oma kirjallisuusterapiahistoriani 29
1.5 Aiemmat skitsofreniaa sairastavien kirjallisuus-terapiaa käsittelevät tutkimukset 33
2 Kirjallisuusterapia 40
2.1 Mitä kirjallisuusterapia on? 40
2.2 Kirjallisuusterapian teoriatausta 48
2.3 Kirjallisuusterapian tavoitteet 53
2.4 Metafora kirjallisuusterapiassa 56
2.5 Kirjoittamisterapia osana kirjallisuusterapiaa 59
3 Skitsofrenia, kieli ja kommunikaatio 62
3.1 Psykoosit ja niiden yhteys luovuuteen 62
3.2 Skitsofrenia sairautena 68
3.3 Skitsofrenian kuntoutus ja sen tutkimus 76
3.4 Skitsofreniaa sairastavien kieli 81
3.5 Ryhmämuotoiset luovuusterapiat osana  psykoosin hoitoa 87

4 Runoterapiaryhmän kokoaminen ja ohjaaminen 92
4.1 Tutkittavien ryhmän kokoaminen ja tutkimusluvat 92
4.2 Ryhmäistuntojen toteutus ja tehtävänannot 95
4.3 Tehtävänantojen vaikutus aineistoon  104
4.4 Tutkijan ja ohjaajan kaksoisrooli 108
5 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 111
5.1 Aineistonhankinta 111
5.2 Ryhmäistunnoissa tuotettu aineisto 112
5.3 Haastattelut 116
5.4 Muu tutkimusaineisto 119
5.5 Naturalistinen tutkimusote 121
5.6 Grounded theory eli aineistoon perustuva teoria 126
5.7 Aineiston analyysimenetelmät 127
6 Aineiston analyysi ja tulkinta 134
6.1 Metaforien analyysi ja tulkinta 134
6.2 Ryhmässä kirjoitettujen tekstien teemat 148
6.3 Tutkimuspäiväkirjan analyysi 155
6.4 Alku- ja loppukierrosten merkitys 166
6.5 Haastattelujen analyysi 169
6.6 Merkittävät hetket 178
6.7 Tärkeintä kussakin istunnossa 189
6.8 Kirjallisuusterapiaprosessin kokonaismerkitys 193

7  Tutkimuksen tulokset 208
7.1 Runoterapiaryhmän merkittäviä tekijöitä ja haasteita 208
7.2 Ryhmämuotoinen kirjoittaminen kirjallisuusterapiassa 213
7.3 Terapeuttisen metaforan ja poeettisen kielen merkitys 219
7.4 Terapiaprosessi osallistujien elämässä 224
7.5 Kirjallisuusterapian merkitys: kolme esimerkkiä 229
      Matti 229
      Elise  232
      Kristiina 236
8 Pohdinta 241
8.1 Johtopäätöksiä 241
8.2 Kirjallisuusterapian yhtymäkohtia muihin terapioihin 246
8.3 Tutkimuksen luotettavuustarkastelua 254
8.4 Jatkotutkimusaiheita 260
Summary 263
Lähteet 266

Tietopankissa: kirjoittamisterapia

Kirjoittamisterapiaan liittyvä aineisto on karttunut kaikille luettavissa olevassa Kirjoittamisen tutkimuksen tietopankissa.  Nuorten surutyöpajasta, terapeuttisesta ryhmäprosessista, elämäntarinoiden kirjoittamisesta, metaforien terapeuttisista mahdollisuuksista ym.

Aineistona on esim. Gillie Boltonin teosten esittelyjä, sekä pienempiä artikkeleita tai tutkielmia. Tekijöinä ovat sekä kirjoittamisen tutkijat että opiskelijat Jyväskylän yliopistosta.

 

 

Kirjallisuusterapiakoulutus alkaa

SANALLISTAMINEN LUOVUUSTERAPIOISSA (30op)

Monimenetelmäinen kirjallisuusterapiakoulutus

2014 tammikuu – 2014 marraskuu,  Jyväskylä

Koulutus antaa valmiudet käyttää erilaisia luovuusterapeuttisia kerronnallisia ja toiminnallisia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti asiakastyössä ja oman työn voimavarana. Koulutus soveltuu sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle sekä eri alojen taiteilijoille ja kulttuurin parissa toimiville. Tämä koulutus tai Helsingin yliopiston ‘Kirjallisuusterapian perusteet’ -opintokokonaisuuden suorittaminen on edellytyksenä myöhemmin toteutuvaan kirjallisuusterapian ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

Koulutuksen lähiopetusjaksot toteutetaan Jyväskylässä, (2-3pv/kk).

http://ers.fi/content/sanallistaminen-luovuusterapioissa-30op

Osallistujien määrä on rajoitettu

Lisätietoja: Karoliina Kähmi p. 050 345 4537 ja Katri Kluukeri p. 041 505 4701,  aisteinyhdistys[at]gmail.com, Risto Jukkola p. 050 441 9787, risto.jukkola[at]ers.fi