Sanna-Leena Knuuttila: Selkoromaanin kirjoittamisesta

Sanna-Leena Knuuttila: Vaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa selkokielisen romaanin kirjoittaminen (2020).

Sanna-Leena Knuuttila tutkii kielellisiä keinoja selkokielisen romaanin kirjoittamisessa. Hänen kolmas selkoromaaninsa vie Lapin sodan aikaan, nuoreen Annaan, joka saa tehtäväkseen kuljettaa talon karja pois sota-alueelta. Pro gradussaan hän tutkii kuinka kirjoittaa yksinkertaisemmin, selkeämmin, ymmärrettävämmin ja samaistuttavammin.

Knuuttila käy tarkkaan läpi millaista selkeyttämistä ja samastuttavuutta lisäävää työtä selkokirjailija tekee käsikirjoituksensa kanssa. Konkreettisten paikkojen sekä eläytymisen mahdollistavan ajankuvan luominen, sekä vaikuttavan sankarihahmon luominen tarjoaa samastuttavia elementtejä selkolukijalle.

Kirjoittamisen tutkimukselle ominaisesti Knuuttila tarkastelee selkotekstin syntyprosessia. Selkokielen kannalta kirjoittamisen prosessi on selkeyttämistä, yksinkertaiseksi ja helposti hahmotettavaksi. Analyysi osoittaa konkreettisesti, mikä on ilmaisussa milloinkin hämärää ja vaikeaa, ja kuinka se muuttuu selkokieliseksi. Knuuttila tuo erityisen onnistuneesti esille oman kirjoitusprosessinsa, joka on jatkuvaa selkeämpien ja yksinkertaisempien ilmaisujen hakemista.

1.JOHDANTO
1.1.Tutkimusaineisto

1.1.1.JATKOSOTA
–Jatkosodan arkea selkosuomeksi -tietoteos..
1.1.2.Annan tarina-romaanikäsikirjoitus
1.2.Tutkimusaineisto selkokielellä
1.3.Selkokielinen kirjallisuus Suomessa.

2.SELKOKIELI, OHJEISTUS JA RETORIIKKA. 2.1.Selkokielen kohderyhmät
2.2.Selkokielellä kirjoittamisen ohjeistus
2.3.Selkokielisyys ja argumentointi
2.4.Tunteiden herättämisen retoriikkaa

3.HISTORIASTA KIRJOITTAMINEN
3.1.Historiatietokirja
3.2.Historiallinen romaani
3.3.Faktaa ja fiktiota historiasta

4.SELKOKIELISYYS
4.1.Tekstin rakenteet faktassa ja fiktiossa
4.2.Kieliopillinen selkeys
4.3.Ymmärrettävä sanasto
4.4.Tietoteksti ja romaani.

5.SANKARUUS
5.1.Kuka on sankari?
5.2.Sankaruuden retoriikkaa selkokielellä

6.PÄÄTÄNTÖ
7.LÄHTEET
LIITE8.1.T aiteellinen osuus: Selkokielisen romaanin käsikirjoituksen toisen version ensimmäinen ja viides luku.

Maisa Kurko: Nainen junassa voitti Suomen osakilpailun Flash Fiction kisassa!

Rouva junassa

Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.

Euroopan laajuinen yleisöäänestys on käynnissä toukokuun 2020 loppuun asti. Oman maan edustajaa ei saa äänestää – kannattaa lukea alkuperäiset tai englanninkieliset käännökset ja äänestää.

Suomalaiset kirjoittajat aktiivisia Flash Fiction kisassa.

Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.

” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)

  • Catalan: 5
  • Czech: 8
  • Danish: 95
  • Dutch: 246
  • English: 62
  • Finnish: 208
  • French: 137
  • German: 85
  • Hebrew: 181
  • Portuguese: 103
  • Spanish: 249
  • Swedish: 15


Writing therapy and Heronies of Rural Europe

Dr. Karoliina Maanmieli presents her Erasmus+ project called HEROINES. It is a 2-year lasting project in : Spain, Finland, Great Britain, Slovenia and Greece.

The aim of the project is to empower women with mental health challenges by:
* teaching mental health professionals methods of writing therapy
* piloting training courses for women with mental illnesses in 5 countries collecting the narratives of course participants (New Heroines Anthology)


  Heroines training course concentrates on gender equality for women with mental illness living in rural areas. It uses innovative, fresh and empowering methodology based on creative writing.


Roles of participant countries/ associations
Finnish Poetry Therapy Association (Finland) &
Metanoia Institute (Great Britain): Joint collaboration will generate a new and richer methodology for the development of writing therapy that will benefit both the target group and the training professionals.
Ozara (Slovenia), EKP&PSY (Greece), and the project coordinator,
Intras (Spain): These highly recognized institutions in the field of disability and mental health (with regards to intervention, rehabilitation training) will test the training curriculum with their own target groups.

HEROINES project starts in December 2019 and lasts until autumn 2021.
Please contact: karoliina.kahmi@gmail.com

Kirjoittamisterapia kehittyy vauhdilla

Musiikkiterapia, ja nyt myös kirjoittamisterapia kehittyvät vauhdilla Jyväskylän yliopistossa. Joukko tutkijoita ja ohjaajia kokoontui Taiteen ja hyvinvoinnin kollokvioon 10. – 11.10.2019. Kansainvälisenä vieraana oli mm. Jurate Sucylaite – runoilija, psykiatri Liettuasta, Klaipeda yliopistosta.

Henna Linkopuu: KUKKAPUISTON KYYNELEET


Isän suru luutnantti Jaakko Antero Hörtsänän muistokirjoissa. (2019)

Muistokirja voi olla historiallisen romaanin lähtökohta. Henna Linkopuu on tutkinut surua, joka johtui pojan kuolemasta sodassa v.1944. Oriveteläisen suuren tilan isäntä, sekä merkittävä puutarhuri ja arboretumin perustaja, Hugo Hötsänä, lääkitsi suruaan kokoamalla kaksikin muistokirjaa pojastaan. Muistokirjat koostuvat  muistoista; tarinoiden ja kirjallisten muisteluiden lisäksi mukana on päiväkirjoja sekä kirjeitä, jossa isä purkaa poikansa kuoleman tuottamaa tuskaa, mukana myös valokuvia, piirroksia ja muita dokumentteja.

Kiinnostavaa on, että itse Maila Talvio ohjasi jonkun verran Hörtsänää kirjoittajana. Hänen myötätuntonsa välittyy kirjeissä. Silti Talvio katsoi, että Jaakon tarinaa ei tule julkaista kirjana vaan parempi on laatia muistokirja suvun luettavaksi.

Tarkastellessaan isän traumaattista kokemusta Linkopuu ammentaa narratiivisesta kirjallisuudentutkimuksesta, ja ennen kaikkea tunteiden tutkimuksesta. Näin hän on hahmottanut tunteita, joita Hugo Hörtsänä on käsitellyt tekstejä työstäessään.

Taiteellisena osana Henna Linkopuun työssä onkin sitten otteita tekeillä olevasta historiallisesta romaanista.

1                    JOHDANTO                     

1.1                 Muistiin kirjoitettu tuska   

1.2                 Tutkimusretkellä arkistossa

1.3                 Muistokirjojen kirjoittaja Hugo Antero Hörtsänä
–  ahkera, määrätietoinen ja herkkä

1.4                 Tekijän suhde aineistoon   

1.4.1              Elämäkerta kertoo henkilökohtaisen tarinan

1.4.2              Kirjeet kantavat muistoa menneisyydestä

1.5                 Maila Talvio – mentori, innostaja ja lohduttaja

2                    TUNTEILLA VÄRITETTY KIRJALLISUUDENTUTKIMUS

2.1                 Tutkimuksen teoreettiset välineet

2.2                 Suru ja traumakokemus

2.3                 Kuoleman enteet, Taivas, Jumala ja kuolemanjälkeinen elämä

2.4                 Tarve muistaa

2.5                 Surusta kirjoittaminen – Terapiaksi itselle, lohduksi muille

2.6                 Kuoleman hyväksyminen paranemisen alku

3                    EETTISTEN KYSYMYSTEN VAIKUTUS TARINAN TULKINTAAN

3.1                 Kertomusten eettinen potentiaali

3.2                 Kirjallisuus mahdollistaan asettumisen toisen ihmisen asemaan

3.3                 Historiallinen mielikuvitus yhdistää historian ja kaunokirjallisuuden

4       ELÄMÄKERRALLISISTA AINEKSISTA HISTORIALLINEN ROMAANI                    
 –        TUTKIELMAANI KUULUVAN LUOVAN TYÖN ESITTELYÄ

4.1                 Lähtökohtia luovaan kirjoitustyöhön

4.2                 Historiallinen romaani

4.3                 Intertekstuaalinen laji ammentaa historiallisista tarinoista

4.4                 Historiallinen romaani rakentaa kulttuurista muistia

4.5                 Historiallisen romaanin rakennuspalikoita

4.5.1              Ajankuva määrittää tarinan uskottavuutta

4.5.2              Ajan siivillä  

5                    Päätäntö