Karoliina Kähmin väitös kirjoittamisterapiasta

Karoliina Kähmi: ”KIRJOITTAMINEN ON TIE MINUUN, MINUSTA SINUUN” Ryhmämuotoinen kirjoittaminen ja metaforien merkitys psykoosia sairastavien kirjallisuusterapiassa (Scriptum 3/2015)

Karoliina Kähmin väitöstutkimus osoittaa, että kirjallisuusterapian keskeinen piirre on yhteisöllinen kirjoittaminen. Kirjoitusharjoitukset luottamuksellisen ryhmän tukemana edistää toivon heräämistä ja itsearvostuksen paranemista. Kirjallisuusterapia tuotti tutkimusasiakkaille vahvoja, muusta arkielämästä poikkeavia elämyksiä. Se tarjosi mielekkääksi koettua säännöllistä ohjelmaa ja mahdollisuuden kommunikointiin. Metaforien avulla tuskallisten ja vaikeasti sanoitettavien tunteiden ja kokemusten työstäminen helpottui. Voimavarojen lisääntyminen ilmeni sosiaalisuuden, elämänhalun ja uusien virikkeiden löytymisenä, oma-aloitteisuuden kasvamisena sekä tulevaisuuden toiveiden selkiytymisenä. Kirjallisuusterapia antaa tunteen kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta.

Tutkimuksen perusteella kirjallisuusterapia voi siihen sitoutuneille olla kokonaisvaltainen, elämään laadullisesti ja sisällöllisesti vaikuttava kuntoutusmuoto. Sen erityiset piirteet ovat vahva elämyksellisyys sekä yhteisöllisyyden ja luovan työskentelyn tuottamat merkittävät hetket. Kirjallisuusterapiaa voidaan käyttää mielenterveystyössä osana kognitiivista psykoterapiaa tai yhdistettynä muuhun kuntoutukseen.

Sisällys


Johdanto 14
1.1 Tutkimuksen taustaa 14
1.2 Tärkeimmät käsitteet ja tutkimusta
suuntaavat valinnat 21
1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite 27
1.4 Oma kirjallisuusterapiahistoriani 29
1.5 Aiemmat skitsofreniaa sairastavien kirjallisuus-terapiaa käsittelevät tutkimukset 33
2 Kirjallisuusterapia 40
2.1 Mitä kirjallisuusterapia on? 40
2.2 Kirjallisuusterapian teoriatausta 48
2.3 Kirjallisuusterapian tavoitteet 53
2.4 Metafora kirjallisuusterapiassa 56
2.5 Kirjoittamisterapia osana kirjallisuusterapiaa 59
3 Skitsofrenia, kieli ja kommunikaatio 62
3.1 Psykoosit ja niiden yhteys luovuuteen 62
3.2 Skitsofrenia sairautena 68
3.3 Skitsofrenian kuntoutus ja sen tutkimus 76
3.4 Skitsofreniaa sairastavien kieli 81
3.5 Ryhmämuotoiset luovuusterapiat osana  psykoosin hoitoa 87

4 Runoterapiaryhmän kokoaminen ja ohjaaminen 92
4.1 Tutkittavien ryhmän kokoaminen ja tutkimusluvat 92
4.2 Ryhmäistuntojen toteutus ja tehtävänannot 95
4.3 Tehtävänantojen vaikutus aineistoon  104
4.4 Tutkijan ja ohjaajan kaksoisrooli 108
5 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 111
5.1 Aineistonhankinta 111
5.2 Ryhmäistunnoissa tuotettu aineisto 112
5.3 Haastattelut 116
5.4 Muu tutkimusaineisto 119
5.5 Naturalistinen tutkimusote 121
5.6 Grounded theory eli aineistoon perustuva teoria 126
5.7 Aineiston analyysimenetelmät 127
6 Aineiston analyysi ja tulkinta 134
6.1 Metaforien analyysi ja tulkinta 134
6.2 Ryhmässä kirjoitettujen tekstien teemat 148
6.3 Tutkimuspäiväkirjan analyysi 155
6.4 Alku- ja loppukierrosten merkitys 166
6.5 Haastattelujen analyysi 169
6.6 Merkittävät hetket 178
6.7 Tärkeintä kussakin istunnossa 189
6.8 Kirjallisuusterapiaprosessin kokonaismerkitys 193

7  Tutkimuksen tulokset 208
7.1 Runoterapiaryhmän merkittäviä tekijöitä ja haasteita 208
7.2 Ryhmämuotoinen kirjoittaminen kirjallisuusterapiassa 213
7.3 Terapeuttisen metaforan ja poeettisen kielen merkitys 219
7.4 Terapiaprosessi osallistujien elämässä 224
7.5 Kirjallisuusterapian merkitys: kolme esimerkkiä 229
      Matti 229
      Elise  232
      Kristiina 236
8 Pohdinta 241
8.1 Johtopäätöksiä 241
8.2 Kirjallisuusterapian yhtymäkohtia muihin terapioihin 246
8.3 Tutkimuksen luotettavuustarkastelua 254
8.4 Jatkotutkimusaiheita 260
Summary 263
Lähteet 266

Comments are closed.