Uusi kirjoittaminen yliopistopäivillä 26.10.18

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos tuo esiin taidetta ja luovuuden alueita Jyväskylän yliopistossa.

Perjantain yliopistopäivillä mm. Outi Kallionpää esittelee Uusi kirjoittaminen ja nuoret projektia klo 10.30.

Suomalaisessa kirjakaupassa, Sepänkeskuksessa, klo 12 alkaen Riikka Ala-Hakula lukee lyyristä Kaupunkikaleidoskooppia ja Risto Niemi-Pynttäri lukee lyhytproosaa aiheesta Sienet ja Hämärä.

Linkki yliopistopäivien ohjelmaan.

Autumn SCRIPTUM 2/2018

Vasilis Papageorgiou:  On the Love of Poetry and Poems: A Poem
Päivi Kosonen:  Towards Therapeutic Reading: Part I
Risto Niemi-Pynttäri:  Anonyymit masennusblogit

arviot:
Hélène Edberg (2018) Creative Writing for Critical Thinking – Creating a Discoursal Identity. VESA LAHTI
Tony Gillam (2018) Creativity, Wellbeing and Mental Health Practice. JOHAN KALMANLEHTO
Sandra Marinella (2017) The Story You Need to Tell. Writing to Heal from Trauma, Illness, or Loss. JOHANNA HOLOPAINEN

Sanna-Kaisa Ojala: Kuunnelma ja sen henkilöhahmo

Millainen taidemuoto kuunnelma on kirjoittajan kannalta? Sanna-Kaisa Ojala selvittää sitä Kristina Wallinin haastatteluun perustuen ja suomenkieliseen kuunnelmaa käsittelevään aineistoon perustuen. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan sitä, kuinka kuunnelmahenkilöt kirjoitetaan ja kuinka ne syntyvät.

Kristiina Wallinin kuunnelmissa henkilöhahmot syntyivät tiedostamatta, mutta syntyprosessi vaihtelee.  Kirjoittamiseen kuuluu myös analyyttinen muokkaaminen, jolloin kirjailija mietti henkilöiden välisiä jännitteitä ja kuunnelman rakennetta.

Sanna-Kaisa Ojala: Kuunnelma ja sen henkilöhahmo,
Jyväskylän yliopisto kirjoittamisen pro gradu 2018

1 Johdanto

2 Tutkimus

2.1 Tutkimusmetodit ja -aineistot

2.2 Empiirisen aineiston analyysi

3 Mikä kuunnelma on?

3.1 Kuunnelma syntyi radion syntymisen myötä

3.2 Katoaako kuunnelma äänenä ilmaan?

3.3 Kuunnelma on draamaa

3.4 Looginen käsikirjoitus?

3.5 Kuunnelman valmistuminen vaatii yhteistyötä

4 Kuunnelman henkilöhahmo

4.1 Henkilökuvauksen ulottuvuudet

4.2 Henkilöhahmon kehittyminen

5 Tutkimustulokset

5.1 Kristiina Wallinin kuunnelmahenkilöiden synty

5.2 Omien kuunnelmahenkilöideni synty ja muovautuminen

5.2.1 Kompleksisuus, päämäärät ja tietoisuuden kuvauksen taso

5.2.2 Sankarin matka eli päähenkilön psykologisen muutoksen kaari

5.2.3 Henkilöhahmo muuttuu sykäyksittäin

6 Pohdinta

6.1 Tutkimuksen arviointia

6.2 Vaikuttaako kuunnelman syntyhistoria tai kirjoittamisprosessi henkilöhahmoihin?

7 Lopuksi

Lähteet

Liite 1: Kuunnelma Jänissaaren Sylvi, synopsis

Liite 2: Kristiina Wallinin haastattelu

Katja Jankeri Iowa Creative Writing etäkurssista

Vieraita sanoja vierailla kielillä – Iowan yliopiston kurssilla tehdään paljon töitä ja opetellaan kirjoittamaan yksinkertaisemmin

Kesän 2018 kurssi avautuu kesäkuun puolivälissä otsikolla “Moving the Margins”, Iowa Creative Writing.

Katja Jankeri:

Voiko kaunokirjallista tekstiä kirjoittaa muulla kuin äidinkielellään? Jos teksti kumpuaa jostain sisältä, missä vaiheessa sen voi kääntää vieraalle kielelle? Onko mitään mahdollisuuksia saada itseään ymmärretyksi muita kieliä kirjoittavien joukossa?

Nämä kysymykset tulivat eteeni viime kesänä, kun osallistuin Iowan yliopiston avoimelle verkkokurssille. Power of the Pen: Identities and Social Issues in Fiction and Nonfiction -kurssin aiheena olivat yhteiskunnalliset aiheet kirjoittamisessa, ja tarkoituksena oli pohtia maailmaa ja yhteiskuntia, sekä omaa osallisuutta niihin. Viikkotehtävien avulla pohdimme yhteiskunnallisia aiheita ja sitä, kuinka ne näkyvät teksteissämme.

Iowan kurssit ovat kaikille avointa koulutusta, joten osallistujia on paljon. Kun Suomessa on verkkokursseilla tottunut seuraamaan kaikkia keskusteluja ja kommentoimaan mahdollisimman paljon, pitää Iowassa selkeästi muodostaa oma ryhmänsä. Tähän kannustetaan jopa alustan taholta.

Minä löysin oman ryhmäni vähän sattumalta. Vaikka alkuperäisenä ajatuksena kai on ollut sekoittaa maiden ja kulttuurien rajoja kirjoittamisen avulla, vaikutti maantiede kuitenkin olevan tärkein kriteeri ryhmien muodostumisessa. Niinpä minäkin katselin ensin kaikenlaisia Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan erikoistuneita ryhmiä ja liityin pariinkin ryhmään, mutta kotipesäni löysin vihdoin matkustamisesta kiinnostuneista kirjoittajista. Heidän aiheensa ja tekstinsä kiinnostivat minua eniten, koska matkakirjoittaminen on oma lajini, joten keskityin niihin.

Kun kävin keskustelua lähinnä matkailusta kiinnostuneen ryhmäni kanssa, pystyin myös rauhassa kirjoittamaan matkailuaiheisia tekstejä. Alussa yritin jotain omasta genrestäni poikkeavaa, mutta pian palasin takaisin matkakirjoittamisen pariin – se vain oli mukavinta. Kokeilin kuitenkin vähän erilaisia muotoja: selkeästi kaunokirjallisempaa tekstiä puhtaiden tietotekstien väliin. Kaikkia tekstejä yhdisti se, että käsittelin niissä jotain yhteiskunnallista ongelmaa tai epäkohtaa, joka sopi ajatuksiini.

Iowan kurssi oli erittäin työllistävä. Uusi kirjoitustehtävä julkistettiin viikoittain, ja sitä varten olisi pitänyt lukea iso kasa tekstiä, katsoa opetustallenteita ja käydä verkkokeskustelua. Ja sitten vielä kirjoittaa teksti ja käydä kommentoimassa muiden tekstejä. Huomasin hyvin nopeasti, etten pysty tekemään työtä kovinkaan tunnollisesti tuossa tahdissa: kävin aina lukemassa osan teksteistä ja katsoin osan tallenteista, että ehdin myös vähän osallistua keskusteluun. Kurssilla oli joukko apuopettajia, jotka käynnistivät keskusteluja, ja minä aina valitsinkin aiheen perusteella yhden tai kahden keskustelun, joihin osallistuin. Kaikkien keskustelujenkin lukeminen olisi vienyt ihan liikaa aikaa.

Annoin itselleni armon monessa tilanteessa: minä kuitenkin opiskelin ja kirjoitin muulla kuin omalla äidinkielelläni. Keskityin muutamaan aiheeseen, ja osallistuin niissä sitten aktiivisemmin. Laitoin eniten paukkuja omiin teksteihini ja muiden tekstien kommentoimiseen. Niiden puitteissa syntyi aitoa keskustelua, jota kuitenkin olin kurssilta lähtenyt hakemaan.

No onko sitten mahdollista kirjoittaa hyvää tekstiä muulla kuin äidinkielellään? On se mahdollista, mutta erittäin vaikeaa. Vaikka minä kirjoitan paljon joka viikko, ja jonkin verran myös englanniksi, on niiden hienoimpien sävyjen saavuttaminen aina hankalaa. Teksteistä tulee suoraviivaisempia, kun itselle ominaiset sanonnat ja tavat käyttää tekstiä jäävät pois.

Toisaalta vieraalla kielellä saattaa päästä kiinni johonkin ihan uuteen: mistä minä oikeasti kirjoitan, ja mitä minä haluan sanoa? Vieraalla kielellä tekstistä tulee yksinkertaisempaa, jolloin siitä myös erottuu sen sisältö ja sanoma helpommin. Vieraalla kielellä on vaikeampi kierrellä tai kaarrella.

Suosittelen kaikkia kokeilemaan uusia tapoja opiskella. Vaikka osallistuminen ei lisäisikään parhaita arvosanoja tai suoraa menestymistä, se voi opettaa enemmän kuin yksikään tavallinen kurssi. Se voi opettaa paitsi kyseisestä aiheesta, myös opiskelemisesta ja opiskelijasta itsestään. Voi keksiä jotain uutta itsestään – vaikka sitten sen, että kannattaa pysytellä siinä, minkä osaa parhaiten.

Katja Jankeri

Out of the box – Creative Writing Conference 13.-15.9.

13. – 15.9. 2018 Creatief Schrijven (Belgium) organizes in co-operation with European Association of Creative Writing Programs (EACWP) an international conference on creative writing. The theme will be “Out of the box”. A new trend has arised. Writing courses are no longer restricted to the classroom. Teachers use new technology and resort to new places to stimulate their audiences. In addition, alternatives are being sought for traditional teaching methods. They also regularly opt to engage in crossovers and involve other art disciplines.

If you have a workshop or seminar which you would love to show to a broader international audience then definitely send your proposal before May 30.

Vote the (second) best text in Flash-Fiction Contest (1.5. -15.6)

The EACWP Finish Contest winner is Tarmo Ahvenainen Treshold (Kynnys), you can vote just one text and not the text from your own country.  After the first race of our EACWP Flash Fiction Contest Winning texts from 14 languages are selected – they are here, please read and select the best before 15.6.

Popular votes are open from May the 1st and June the 15th (click here to vote). You can read all the texts and choose your favourite here. The winner will be announced in June, 30, 2018.

 

Creative Writing for Teachers, Normandy in July

A European Course for Teachers of Creative Writing 16 – 21.7.2018

From the 16th to the 21st of July, 2018, a European Course for Teachers of Creative Writing in Normandy (France).

This four days course gathers together a selection of our most expert European teachers. Over the morning sessions, our EACWP teachers will share their different methodologies, approaches and experiences in the teaching of Creative Writing by offering a so called “auteur workshop” by performing and explaining their own ars pedagogica and didactics.

Additionally, over the afternoon sessions, the teachers in training will be invited to take part into pedagogical creative laboratories to discuss several approaches to different teaching proposals in order to design a final workshop in the context of a potential creative writing class. In the last day, the outcome of this exchange will be presented in groups in a final sharing session, supported and commented by the EACWP teachers and the rest of the participants.

This year, Reijo Virtanen (Finland), Luis Luna (Spain) and Therese Granwald (Sweden) will be the European teachers invited to impart and lead the different working sessions. In the occasion of this second edition, we would like to make extensive the invitation to worldwide colleagues interested in taking part in this pedagogical interchange.

Course Venue

The venue for the evening meal and overnight accommodation is, resembling a castle extracted from a Maupassant’s novel, Moulin d’Andé, a cultural association from the 12th century located in Normandy, on the Seine soars, devoted to fostering the arts and the literary creation. Thanks to its owner Suzanne Lipinska, the place became an artistic residence, where worldwide writers such as George Perec have been hosted and developed their literary works.

The II EACWP Teachers Training Course

Nykyrunon lukeminen on kirjoittamista

Saara Laakso:
“Ei kovin runollista”: näkökulmia nykyrunon vastaanoton haasteisiin (2018)

Saara Laakso tutkii nykyrunouden lukemisen haasteita ja mahdollisuuksia, tilanteissa joissa lukeminen on lähellä kirjoittamista, mutta myös kuulemista ja katsomista. Hän toteaa, että ”runouden äärellä lukija hyötyy erityisesti luovaan työskentelyyn liittyvistä taidoista sekä mahdollisuudesta vastaanottaa teos myös monitaiteisesti, esimerkiksi esitettynä.”

Laakso tarkastelee aluksi kokeellista runoutta ja siihen liittynyttä konventionaalisen lukutavan kriisiä 2010-luvun alulssa. Kokeelliset runot edellyttivät uudenlaista lukutapaa. Runot, joissa vanhan lukutavan harrastajat eivät nähneet muuta kuin kikkailua ja käsittämättömyyttä, toi esiin erilaista materiaalia ja erilaisia merkityksiä. Kirjoittamisen tutkimukseen liittyen Laakso tarkastelee erityisesti tekijyyttä ja kirjoittamista. Hän pohtii kokeellisuuden itsensä tarjoamia mahdollisuuksia ymmärtää teoksia. Tämä ymmärtämisen työ on usein kirjoittamisen kaltaista.

Runouden materiaalinen käänne ja lukeminen tulee esiin osassa, jossa Laakso hyödyntää kokemustaan lausunnan ohjaajana. Hän kehittelee menetelmiä, jotka auttavat lukijaa tunnistamaan rytmiin ja visuaalisuuteen liittyviä merkityksiä.

Saara Laakso tarkastelee myös runoklubeja ja kuuntelua merkittävänä runouden lukemisen rinnalla kulkevana mahdollisuutena.

 1 JOHDANTO 1
1.1 Tausta ja tutkimuskysymys
1.2 Työn rakenne
1.3 Aineisto ja menetelmät
1.4 Käsitteet


2 TEKIJÄKÄSITYS JA KIRJALLISUUSPOLIITTISET PUHETAVAT
LUKEMISESSA
2.1 Aineistoanalyysi: Amatöörilukija pyytää apua runoilijoilta
2.2 Aineistoanalyysi: Uusi runous rikkoo kriitikon lukuhorisontin
2.3 Taustoittamisen mahdollisuuksia
2.3.1 Monimuotoinen tekijyys
2.3.2 Nykykulttuurin yhteiskunnallisuus


3 TEOKSEN MATERIAALISUUS TEORIASSA JA LUKUKOKEMUKSENA
3.1 Materiaalisuus lukemisen konventioiden haastajana
3.2 Aineistoanalyysi: A:n ja ullakon yhteys ja muita löytöjä
3.3 Runon tilallisuuden ilmaisuvoima


4 LUKIJA TOISENA KIRJOITTAJANA
4.1 Lukemisen taide
4.2 Kirjoittamisen ja lukemisen kehollisuus
4.3 Harjoituksia lukijalle
5 ESITYKSELLISET TAPAHTUMAT LUKEMISEN MUOTONA
5.1. Runon esittämisen mahdollisuudet
5.2 Esitys yhteisöllisen lukemisen tilana


6 JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Vastaanoton tutkimisen arviointia
6.2 Lukemisen merkitys
Lähteet
Liitteet

 

Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat

Kuinka luovat harjoitteet  voivat edustää lasten kielellisiä taitoja? Tiina Åhlgren on perhetynyt asiaan Vantaan sanataidekoulussa työskennellessään. Pro gradussaan hän tutki minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla on ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.

Åhlgrenin tutkimuksesta ilmenee, että kielelliset erityisvaikeudet eivät käytännössä esiinny sinällään, vaan niihin kytkeytyy aina liitännäisoireita ja se – tähän liittyvä seikka -, että kielellisten oppisvaikeuksien kirjo on sillä tavalla laaja, että kukin kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivä lapsi on oma tapauksensa.

Åhlgrenin työ osoittaa, että sanataiteen avulla voidaan edistää kielellisistä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet, kielellinen erityisvaikeus, dysleksia ja voimaantuminen. Erityisen hyvin Åhlgren soveltaa Vygotskin sisäisen puheen käsitettä, niin että lapsen oman ääneen hakeminen on toimiva keino, kun kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy tarkkaavaisuusongelmia.

Tiina Åhlgrenin havainnoimaan ryhmä muodostui kuudesta 6-13-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta. Ryhmän jäseniä yhdisti lievä tai keskivaikea kielellinen ongelma, puheentuottamisen tai –ymmärtämisen vaikeus, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja/tai muut kommunikaatiovaikeudet.

Ryhmän havainnointi on muodostanut kartan tutkittujen lasten oppimisvaikeuksista 1. Oppimisympäristö ja työskentelytavat, 2. motivaatio ja oppimisvalmiudet, 3. kielellisten taitojen harjaannuttaminen, 4. vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä opettajan pedagogiset taidot ja asenteet.

Tiina Åhlgren: Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä (2018).

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ……………………………………………………………………………………………………………. 4

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia ………………………………………………………………………………………… 4

1.2 Tutkimuksen rakenne …………………………………………………………………………………………….. 6

2 KIELELLISET VAIKEUDET LAPSUUSIÄSSÄ ………………………………………………………… 8

2.1 Mikä on kielellinen erityisvaikeus …………………………………………………………………………… 8

2.1.2 Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa lapsen elämään …………………………………… 12

2.1.3 Kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevat tekijät ……………………………………………… 12

2.2 Mikä on dysleksia/lukivaikeus ……………………………………………………………………………… 13

2.2.1 Dysleksian taustalla olevat tekijät ja ennustettavuus ………………………………………… 14

2.2.2 Dysleksiaan yhdistyvät vahvuudet ………………………………………………………………… 15

2.2.3 Miten dysleksia vaikuttaa lapsen ja nuoren elämän…………………………………16

2.3 Kielihäiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin …………………………………………………………. 17

2.4 Miten kielihäiriöitä kuntoutetaan ………………………………………………………………………….. 18

2.5 Miten kielellisiä erityisvaikeuksia on tutkittu …………………………………………………………. 20

3 SANATAIDE ………………………………………………………………………………………………………… 21

3.1 Mitä sanataide on? ……………………………………………………………………………………………….. 21

3.2 Vantaan sanataidekoulu ………………………………………………………………………………………… 23

3.3 Sanataiteen ja kirjallisuusterapian suhde …………………………………………………………………. 24

3.3.1 Sadut ja tarinat kasvun ja kehityksen tukena …………………………………………………… 26

3.3 Miten sanataidetta on tutkittu ………………………………………………………………………………… 27

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO ……………. 29

4.1 Tutkimuskysymykset, -menetelmät ja tutkimuksen toteutus ……………………………………… 29

4.2 Tutkimusaineisto …………………………………………………………………………………………………. 30

4.2.1 Erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sanataideryhmä ……………………………… 30

4.2.1.1 Osallistuva havainnointi ……………………………………………………………………… 30

4.2.2 Ohjaajan haastattelu ……………………………………………………………………………………… 31

4.2.3 Kysely vanhemmille………………………………………………………………….32

4.3 Tutkimuksen käsittelyn rakentuminen..……………………………………………………32

5 SANATAIDE JA ERITYISTÄ KIELELLISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT … 33

5.1 Ryhmän tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa ……………………………………………………… 34

5.2 Oppilasympäristöön ja oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät erityispiirteet ……………….. 36

5.2.1 Rutiinit ja struktuurit …………………………………………………………………………………….. 36

5.2.2 Sisäinen puhe ohjaa toimintaa .…………………………………………………….. 38

5.2.3 Luovuus ja tehtävien teon säätely ……………………………………………………39 3

5.3 Motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet………………………………42

5.3.1 Monikanavainen ja moniaistinen opetus… ………………………………………………………. 42

5.3.2 Onnistumiset ja vahvuudet, voimaantuminen……………………………………….45

5.3.3 Tunteiden vaikutus motivaatioon ja oppimiseen..……………………………………47

5.3.4 Vahvuuksien tunnistaminen..…………………….………………………………… 49

5.3.5 Ihmiset ovat pääosin samanlaisia oppijoita………………………………………….50

5.4 Kielellisten taitojen harjaannuttamiseen liittyvät erityispiirteet ………………………………….. 52

5.4.1 Oman ilmaisun kehittäminen ………………………………………………………………………… 52

5.4.2 Kirjoittaminen itseilmaisun välineenä ……………………………………………………………… 54

5.4.3 Sanataideopetuksen käsitys kirjoittamisesta ja teksteistä …………………………………… 57

5.4.4 Kirjoitustaitoa etsimässä ……………………………………………………………………………….. 58

5.5 Vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät erityispiirteet ……………………………… 62

5.5.1 Ryhmän ja vuorovaikutuksen merkitys …………………………………………………………… 62

5.5.2 Sosiaalisia taitoja opitaan vuorovaikutuksessa …………………………………………………. 64

5.6 Opettajan taitojen ja asenteiden merkitys ………………………………………………………………… 66

5.6.1 Innostavan opettajan merkitys ……………………………………………………………………….. 66

5.7 Kyselyn yhteenveto ……………………………………………………………………………………………… 69

6 TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI ……………….. 74

6.1 Tutkimuksen yhteenveto ………………………………………………………………………………………. 74

6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ……………………………………………………………………. 78

7 PÄÄTÄNTÖ …………………………………………………………………………………………………………. 79

LÄHTEET……. …………………………………………………………………………………………………. ..81

LIITTEET…………………………………………………………………………………..89

 

Kevään 2018 kestävä Euroopan laajuinen 100-sanan kirjoituskilpailu

European Association of Creative Writing Programmes Flash-Fiction kilpailun on tarkoitus olla kaikille avoin, Euroopan laajuinen näyttö tasokkaasta luovasta kirjoittamisesta.  Kilpailuun voi osallistua suomen kielisillä 100 -sanan teksteillä, joita kutsutaan flash-fiktioksi tai raapaleiksi. Kilpailu on avoinna tammikuusta maaliskuun loppuun asti.

Suomalainen kilpailun järjestäjä on Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutus.
Lisätietota kilpailusta

Flash-Fiction EACWP Contest 2019