Flash Fiktio Eurooppakisan suomalainen edustaja on valittu !

RSK (Saila) Korhosen FalshFic -tarina, satasanainen, Pieni poika on vaikuttava kirjoitus, ja se valittiin suomalaisten tekstien voittajaksi Fash Fiktion eurooppakisassa. Englanniksi käännettynä A small boy osallistuu yleisöäänestykseen eurooppalaisesta voittajasta. Vaikka suomalaiset eivät voi äänestää suomalaista, odotamme silti jännityksellä.

Kisaan osallistuvat Flash Fiktiot ovat TÄÄLLÄ luettavissa ja äänestettävissä 30.6.asti.

RSK Korhonen: Pieni poika

Yli viisikymmentä vuotta – maailmalla, poissa kotoa. Vain kerran kävin, äidin hautajaisissa.

Ovi aukeaa nykäisemällä. Näin pienikö tämä tupa oli ja hämärä? Hiiret ovat tanssineet häitään harmaalla pölymatolla pitsiverhot huntunaan. Ei tee mieli koskea mihinkään.

Katolta valunut vesi ruskeina vanoina tapetissa, särkyneitä tiiliä lattialla ja leivinuuni irvistää kuin hampaaton suu. Kurkkua kuristaa, pöly tukkii hengityksen, on päästävä ulos, saatava raitista ilmaa.

Seison kuistin portailla, pahoin lahonneilla. Ne olisi pitänyt korjata kauan sitten. Niin asioille pitäisitehdä – korjata ajoissa, eikä yrittää sitten, kun on liian myöhäistä.

Vanha taivas tuli esiin pilven takaa. Pieni poika istui harmaan mökin portailla, peitti silmänsä ja itki.

Suullisen ja kirjallisen palautteen erot ja emootiot

 Laura Mustonen kartoittaa pro gradussaan suullisen ja kirjallisen palautteen eroja sekä niihin liittyviä emootioita kirjoittamisen yliopisto-opetuksessa. Hän tarkastelee kummankin palautemuodon hyviä ja huonoja puolia, sekä tekee ehdotuksia siitä, miten optimoida palautetilanteita. Palautetilanne on monelle kirjoittajalle herkkä paikka, sillä käsittelyssä oleva teksti koetaan usein henkilökohtaisena asiana. Suullinen palaute miellettiin yleisesti kirjallista keskustelevammaksi, mutta myös usein vähemmän jäsennellyksi. Kirjallisesta palautteesta taas koettiin, että palautteeseen oli helpompaa palata myöhemmin.   

Laura Mustonen: Suullisen ja kirjallisen palautteen erot ja emootiot – Kirjoittamisen aine- ja maisteriopiskelijoiden näkökulmia palautteeseen (2019)

1. JOHDANTO
1.1. Tavoitteeni
1.2. Tutkimuskohteen määrittelyä ja oma positioni
1.3. Tutkielman sisällöstä

2. AINEISTON, LÄHDEKIRJALLISUUDEN JA AIKAISEMMAN TUTKIMUKSEN ESITTELY 2.1. Aineisto
2.2. Lähdekirjallisuus
2.3. Aikaisempi tutkimus

3. TEORIAPOHJAA
3.1. Johdanto
3.2. Voiko luovaa kirjoittamista opettaa?
3.3. Palauteteoriaa ja palautetilanteesta yleisemmin
3.3.1. Palaute ja sen jaottelu
3.3.2. Ohjaajan ja ryhmäläisen roolit
3.3.3. Ryhmän luonne
3.4. Emootiot ja palaute

4. WORKSHOP-MUOTOINEN OPETUS
4.1. Workshop-muotoinen opetus luovan kirjoittamisen parissa
4.2. Akateemisten tekstien workshop-opetus

5. AINEISTONI KERÄÄMINEN, KÄSITTELY JA ANALYYSI
5.1. Teemahaastattelu
5.2. Teemahaastattelun suunnittelu
5.3. Missä ja miten?
.4. Aineiston käsittely ja analyysi

6. KIRJOITTAMISEN OPISEKELIJOIDEN NÄKÖKULMIA PALAUTTEESEEN
6.1. Johdanto
6.2. Suullinen ja kirjallinen palaute vastaanottajana ja antajana
6.3. Suullisen ja kirjallisen palautteen risut ja ruusut
6.4. Palautteeseen liittyvät emootiot
6.5. Vaikuttaako palautteen muoto sen sisältöön?
6.6. Autoritäärinen ja vertaispalaute
6.7. Sähköpostipalaute opettajalta
6.8. Miksi palautetta halutaan?
6.9. Tarkemmin aineopiskelijoiden tekstipajasta
6.10. Yhteenvetoa

7. MITEN TEHDÄ PALAUTETILANTEESTA MAHDOLLISIMMAN TOIMIVA?
7.1. Ohjattavien koulutus palautteenantoon
7.2. Stressin vähentäminen palautetilanteessa
8. LOPUKSI

Lyyrinen essee ja kirjoittajan tila

Sanna Kivikoski: Äänikerrostumia: lyyrinen essee kirjoittajan tilana ,  2018
Sanna Kivikoski: SÄRKYMISEN RYTMI, lyyrinen essee migreenistä, 2019

Sanna Kivikosken käsittelee lyyrisen säkeen keinoin migreeniä, sen kokemusta ja kemiaa:
“Migreenikohtaus sytyttää tuleen/ aivojen vanhimmat alueet./ Migreeni on perintö/ajalta, jolloin aurinko porotti savannilla, tunkeutui sarveiskalvon onkaloihin.”

Pro gradussaan Sanna Kivikoski tutkii lyyristä esseetä. Tutkimuksessa keskeinen kirjoittamisen tilan käsite vie tekijän oman työskentelytavan, oman poetiikan, pariin.

Tutkimuksessaan Kivikoski tarkastelee, millaisista seikoista lyyrinen kirjoittamisen tila koostuu. Näitä elementtejä ovat henkilökohtaisuus, dialoginen tila, vapaus kielen tilassa ja välitön lyyrinen ääni.

Esseen mahdollisuus yhdistää tietoa ja omakohtaista kokemusta on keskeinen osa Kivikosken tutkimusta. Lyyrisen esseen kirjoittaminen poikkeaa kuitenkin tietopuolisen tekstin laatimisen loogis-narratiivisesta päättelystä: sen suhde tietoon on meditoiva, ja se välttää yleistettävää tietoa. Kivikoski kutsuu tätä lyyriseksi ajatteluksi, joka on aistimellista ja konkreettista, henkilökohtaista. Lyyrisen ajattelun myötä esseemäisyys tulee esille puheen intiimin äänen myötä.

Kivikoski ottaa lyyrisen minän käsitteen kirjallisuustieteestä, ja käyttää sitä tietoisesti eri tavalla. Lyyrinen minä on jotain, mitä kirjoittaja kohtaa. Termiä käytetään oivaltavasti kirjoittajan oman tekstin lukemiseen liittyvän dialogin osana. Siten lyyrinen minä on jotain, mikä vaikuttaa paitsi tekstissä myös kirjoittamisen tilassa, Ajatus on kirjoittamisen tutkija Vandermeulenilta. Hän esittää, että hyväksi kirjoittajaksi kehittyminen on neuvottelua ”ideaaliminän” kanssa.

I JOHDANTO
II TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
1. TUTKIMUKSEN TAVOITE
2. AIEMPI TUTKIMUS JA TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT
2.1. Lyyrisen esseen määritelmästä
2.2. Esseen kirjoittaminen ja reflektoiminen
2.3. Reflektoiminen oppimisena ja luovuutena
2.4. Reflektoiminen kirjoittajan sisäisenä palauteprosessina
2.5. Esseen kirjoittaminen: reflektiivistä vai lyyristä ajattelua?

3.TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
3.1. Teoreettisen viitekehyksen perustelut
3.2. Bahtinin teoria dialogisesta tilasta
3.3. Turnerin teoria liminaalisuudesta

4.TUTKIMUSSTRATEGIA, MENETELMÄ JA AINEISTO
4.1. Fenomenologinen tutkimusstrategia
4.2. Aineistonkeruu
4.3. Aineiston analyysi subjektiivisella lähiluvulla
4.4. Kirjoittaja-tutkijan roolista

III: IRTAINVARASTO: LYYRINEN ESSEE KIRJOITTAJAN TILASTA

IV KIRJOITTAJA LYYRISESSÄ TILASSA
1. KIRJOITTAJA LYYRISENÄ AJATTELIJANA
1.1. Irti teksti- ja genrelähtöisestä kirjoittamisesta
1.2. Lyyrinen ajattelu aktiivisena olemattomuutena
1.3. Lyyrinen ajattelu kirjoittamisen reflektoimisena
1.4. Aktiivisen olemattomuuden ja reflektoimisen välisestä vuorovaikutuksesta

2.LYYRINEN MINÄ: KIRJOITTAJA MINUUDEN JA TOISEUDEN TILASSA
2.1. Minuuden ja toiseuden vuoropuhelu lyyrisen esseen kirjoittamisprosessissa
2.2. Lyyrisen minän konstruoiminen
2.3. Lyyrinen minä ja tekstin henkilökohtainen ääni

3.LYYRINEN ESSEISTI KIELEN TILASSA
3.1. Puheenomaisen kirjoittamisen hetkellisyydestä
3.2. Puheääni ja aika lyyrisen esseen kirjoittamisessa
3.3. Kielen kokemuksellisuudesta
3.4. Kielen musiikillisuudesta

V PÄÄTÄNTÖ
4.1. Johtopäätökset
4.2. Tutkimuksen arviointia ja suuntaviivoja tulevaan

SCRIPTUM 1.2019

Journal of Creative Writing Research :
Volume 6, Issue 1, 2019

Vasilis Papageorgiou
Writing and research : from a writer’s notebook


Päivi Kosonen,
Towards Therapeutic Reading : part II: the interactive process of reading

Paul Graves
Rhythm in Black & White : helping L2 English writers hear and speak on the page


Johanna Pentikäinen,
Työpajamalliin perustuva kirjoittamisen kouluopetus :
eksplisiittisestä opetuksesta toimijuuteen

Kirjoittajat muuttavat maailmaa

Faktapohjainen romaanitaide on voimakas vaikuttamisen tapa, todisti Cathleen Miller ”Writers can and do Change the World” –luennollaan 27.2. 19 Jyväskylän yliopistolla. (Kuva:Suvi Mononen)

Kalifornialainen Miller kirjoittaa tällä hetkellä pakolaisten henkilökuvia Briteissä. Hän on erikoistunut haastattelujen tekemiseen, luottamuksellisiin keskusteluihin, joissa ihmiset voivat kertoa elämänsä käännekohdista. Henkilökuvasta kehittyy romaani.

Hänen nonkftionsa motto on Stalinilta: ”Yksittäinen kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa on tilasto.”

Viimeisin henkilökuva, jota varten hän on tehnyt haastatteluja, kertoo kongolaisesta miehestä, joka elää paperittomana pakolaisena Britanniassa. Hän on asunnoton ja tekee satunnaisia töitä. Kaiken muun ajan hän kokoaa ja välittää eteenpäin dokumentteja ihmisoikeusrikkomuksista Kongossa. Mies työskentelee päivisin kirjastoissa ja iltaisin mäkkäreillä, sekä paikoissa, joissa on ilmainen verkkoyhteys. Kongosta lähetettyjen kuvien ja videoitten, kuulustelujen aineistot ovat järkyttäviä sanoo Catherine Miller. Ja mies, joka tuota työtä tekee, on persoonallisin hahmo, jota hän on pitkään aikaan tavannut.

Maailmankuulun Aavikon kukka -elämäkerran kirjoittaja Cahleen Miller on työskennellyt Jyväskylässä kirjoittamisen opiskelijoiden kanssa helmikuun viimeisen viikon.  Työpajassa on keskitytty mm. haastatteluihin, luottamukseen ja ihmisten kertomin elämän käännekohtiin. Niistä muodostuu aineistoa, joita käsitellään romaanitaiteen keinoin.

Cathleen Miller on merkittävä naisten oikeuksien edistäjä, ja naiskirjoittajien tukija. Hän kirjoitti Aavikon kukan somalimalli Waris Dirien elämätä yhdessä tämän kanssa. Teoksesta on tehty myös dokumentaarinen elokuva.

Cathleen Miller

Maailmankuulun Aavikon kukka -elämäkerran kirjoittaja Cahleen Miller vierailee Jyväskylässä työskentelemässä opiskelijoiden kanssa helmikuun viimeisen viikon. Cathleen Miller on merkittävä naisten oikeuksien edistäjä, ja naiskirjoittajien tukija.
Hän kirjoitti Aavikon kukan somalimalli Waris Dirien elämätä yhdessä tämän kanssa. Teoksesta on tehty myös dokumentaarinen elokuva.

Keskiviikkona 27.2 klo 16 hän luennoi Jyväskylän yliopistolla

NONFICTION FOR ADVOCACY: Writers can and do change the world. Cathleen Miller will discuss her techniques for persuasion
27.2.2019 klo 16.15–17.45
Historica-rakennus, sali H320 (Seminaarinkatu 15)

BEHIND THE SCENES: Cathleen Miller discusses her work in reporting and writing creative nonfiction
27.2.2019 klo 18.30–20.00
Kirjailijatalo (Seminaarinkatu 26 B)

Kirjoittamisen opiskelijoille Cathleen Miller pitää maanantaista torstaihin essee-pajaa aiheesta: PERSONAL ESSAY IN CREATIVE NONFICTION

Kansainvälisiä virikkeitä kirjoittamisen ohjaajille!

Heinäkuussa 7. -15.7. 2019 on luovan kirjoittamisen opettajien koulutusviikko Belgiassa Alden-Biesenin 1500-luvun linnassa.

Kurssin aiheet ovat;
– kertova ei-fiktio, Martino Gozzi
– lukeminen ja kirjoittaminen yhteisenä toimintana, Jenny Tunedal (Ruotsi)
– kuinka antaa palautetta luovalla tavalla Daniel Billiet (Belgia).

Koulutuksen hinta on n 1000e, mutta kuluihin on hyvät mahdollisuudet saada tukea, koska järjestäjänä on Eurooppalainen luovan kirjoittamisen opetuksen järjestö (EACWP).

Oppilaitoksissa työskentelevillä opettajilla on mahdollista saada siihen Erasmus+ tukea – haku päättyy 5.2.

lisätietoja risto.niemi-pynttari(at)jyu.fi

Flash fiktio – Eurooppakisa 1.2 – 1.4.2019

Euroopan laajuisen Flash-Fiktio kilpailun teemana on “not at home” – poissa kotoa.  Kilpailuun voi osallistua myös suomen kielisillä 100 -sanan teksteillä, raapaleilla.Sama henkilö voi osallistua useilla tekseteillä.

Kisatekstit lähetetään European Association of Creative Writing Programmes verkkosivuille kilpailun avautuessa ilmestyvään olevaan osoitteeseen. Kilpailu on avoinna  1.2 – 1.4.

Suomalainen kilpailun järjestäjä on Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutus.

Flash-kilpailun sivut: https://eacwp.org/flash-fiction/

Komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä

Uusi päivä –sarjan (2010-18) kirjoittajatiimissä työskennellyt Anumirjami Tukia on tutkinut komedian kirjoittamista tuon TV-sarjan kautta. ”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä -pro gradussa Tukia tarkastelee sitä, mistä päivittäissarjan komediallisuus syntyy ja miten sitä luodaan.

TV-sarjoille tyypillisesti genreen kirjoittaminen on keskeisin kirjoittajalta edellytetty taito. Saippuaooppera –lajityypin kautta hän nostaa esiin vähemmän huomattua dialogivetoista, elokuvallista ilmaisua edullisempaa tapa luoda päivittäissarjaa.

Komediallisen dialogin kirjoittamista tutkiessaan Tukia osoittaa, kuinka huumori ei ole vain sanailua dialogissa, vaan se kirjataan kaikkialle sarjan maailmaan, henkilöasetelmiin ja tapahtumakulkuihin.

TV-sarjan dialogi kirjoitetaan audiovisuaalinen toteutus huomioiden. Henkilöiden tahtotila sekä pyrkimykset hahmotetaan dialogiin siten, että ne ilmenevät fyysisenä, psyykkisenä tai verbaalina toimintana. Tukia osoittaa kuinka myös huumori kirjoitetaan henkilöhahmoihin ja tapahtumien käänteisiin.

Tukia tutkii dialogin ilmaisullisia tehtäviä, ja filmidialogin funktioiden tutkimuksessa erityisen hyödylliseksi osoittautuu Sarah Kozloffin Overhearing film dialoque (2001).

Anumirjami Tukia:
”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä

Anniina Nirhamo: Monialaiset ammattikirjoittajat

Nykyään kirjoittajilla voi olla monta roolia: kirjailijana ja toimittajana monissa erilaisissa medioissa. Anniina Nirhamo on tutkinut sitä,  millainen ammatti-identiteetti näillä uuden ajan kirjoittajilla on.

Nirhamo on hastatellut seitsemää monella alalla toimivaa kirjoittamisen ammattilaista. He kertovat, kuinka kirjoittamisesta tuli heidän intohimonsa ja ammattinsa.

Haastateltavista Anna-Kaari Hakkarainen on yksi luova toimisto Gutin perustajaosakkaista.
Eeva Kolu on vapaa kirjoittaja ja verkkomediayrittäjä.
Hannele Lampela on vapaa kirjailija joka on kirjoittanut mm. Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta -teoksen, Prinsessa Pikkiriikki lastenkirjoja, hän on myös freelancerina aikakauslehdissä ja copywriterina.
Karoliina Sallinen pitää suosittua Kolmistaan blogia ja hänen romaaninsa Tee-se-itse vauva on vuodelta 2016 ja #vauvavuosi (2018) lisäksi hän työskentelee copywriterina.
Roope Lipasti on julkaissut parisen kymmentä lasten – ja  aikuistenkirjaa. Lisäksi hän työskentelee kolumnistina, pakinoitsijana ja freelancetoimittajana pääasiassa sanomalehdissä, kirjoittaa
näytelmiä, kuunnelmia ja monenlaisia tilaustöitä.
Soili Pohjalainen on julkaisut romaanin Käyttövehkeitä (2016) ja työskentelee projektikoordinaattorina, ja opettaa luovaa kirjoittamista

 

Anniina Nirhamo:
Monialaiset ammattikirjoittajat : kokemuksia ammatti- ja kirjoittajaidentiteeteistä (2018)

Sisällys
1 Johdanto
1.2 Kuka on kirjoittaja?
2.1 Kaikki kirjoittaminen on luovaa ja muuta käsitteenmäärittelyä
2.2 Kirjailijat ja romanttinen taiteilijamyytti
2.3 Journalistit ja objektiivisuuden harha

3 Kirjoittajat media – alan myllerryksissä
3.1 Media-ala nyt
3.2 Sielut markkinoilla
3.3 Identiteetti ja työelämä

4 Tutkimuksen toteutus
4.1 Tutkimuskysymykset
4.2 Identiteettien tutkiminen
4.3 Aineisto: laaja – alaisia ammattikirjoittajia
4.4 Tutkimuksen eettiset valinnat

5 Tulokset: ”Parasta on keittää kahvia ja juoda sitä kahvia ja kirjoittaa, siinä se on”
5.1 Kirjoittajaksi kasvaminen
5.1.1 Kirjoittaminen intohimona
5.1.2 Työ ja luovuus
5.2 Kirjailija etsii kysymyksiä, toimittaja vastauksia
5.2.1 Korkealle arvostettu kirjailijuus
5.2.2 Toimittajan työ mahdollistajana
5.2.3 Menevätkö fakta ja fiktio sekaisin?
5.3 Kirjoittajat työssä
5.3.1 Haahuilijan ammatti – identiteetti
5.3.2 Miksi freelancer? Arvot työn taustalla
5.3.3 Monialaisen ammattikirjoittajan työelämätaidot

6 Päätäntö
6.1 Pohdinta
6.2 Arviointi