Nykyrunon lukeminen on kirjoittamista

Saara Laakso:
“Ei kovin runollista”: näkökulmia nykyrunon vastaanoton haasteisiin (2018)

Saara Laakso tutkii nykyrunouden lukemisen haasteita ja mahdollisuuksia, tilanteissa joissa lukeminen on lähellä kirjoittamista, mutta myös kuulemista ja katsomista. Hän toteaa, että ”runouden äärellä lukija hyötyy erityisesti luovaan työskentelyyn liittyvistä taidoista sekä mahdollisuudesta vastaanottaa teos myös monitaiteisesti, esimerkiksi esitettynä.”

Laakso tarkastelee aluksi kokeellista runoutta ja siihen liittynyttä konventionaalisen lukutavan kriisiä 2010-luvun alulssa. Kokeelliset runot edellyttivät uudenlaista lukutapaa. Runot, joissa vanhan lukutavan harrastajat eivät nähneet muuta kuin kikkailua ja käsittämättömyyttä, toi esiin erilaista materiaalia ja erilaisia merkityksiä. Kirjoittamisen tutkimukseen liittyen Laakso tarkastelee erityisesti tekijyyttä ja kirjoittamista. Hän pohtii kokeellisuuden itsensä tarjoamia mahdollisuuksia ymmärtää teoksia. Tämä ymmärtämisen työ on usein kirjoittamisen kaltaista.

Runouden materiaalinen käänne ja lukeminen tulee esiin osassa, jossa Laakso hyödyntää kokemustaan lausunnan ohjaajana. Hän kehittelee menetelmiä, jotka auttavat lukijaa tunnistamaan rytmiin ja visuaalisuuteen liittyviä merkityksiä.

Saara Laakso tarkastelee myös runoklubeja ja kuuntelua merkittävänä runouden lukemisen rinnalla kulkevana mahdollisuutena.

 1 JOHDANTO 1
1.1 Tausta ja tutkimuskysymys
1.2 Työn rakenne
1.3 Aineisto ja menetelmät
1.4 Käsitteet


2 TEKIJÄKÄSITYS JA KIRJALLISUUSPOLIITTISET PUHETAVAT
LUKEMISESSA
2.1 Aineistoanalyysi: Amatöörilukija pyytää apua runoilijoilta
2.2 Aineistoanalyysi: Uusi runous rikkoo kriitikon lukuhorisontin
2.3 Taustoittamisen mahdollisuuksia
2.3.1 Monimuotoinen tekijyys
2.3.2 Nykykulttuurin yhteiskunnallisuus


3 TEOKSEN MATERIAALISUUS TEORIASSA JA LUKUKOKEMUKSENA
3.1 Materiaalisuus lukemisen konventioiden haastajana
3.2 Aineistoanalyysi: A:n ja ullakon yhteys ja muita löytöjä
3.3 Runon tilallisuuden ilmaisuvoima


4 LUKIJA TOISENA KIRJOITTAJANA
4.1 Lukemisen taide
4.2 Kirjoittamisen ja lukemisen kehollisuus
4.3 Harjoituksia lukijalle
5 ESITYKSELLISET TAPAHTUMAT LUKEMISEN MUOTONA
5.1. Runon esittämisen mahdollisuudet
5.2 Esitys yhteisöllisen lukemisen tilana


6 JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Vastaanoton tutkimisen arviointia
6.2 Lukemisen merkitys
Lähteet
Liitteet

 

Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat

Kuinka luovat harjoitteet  voivat edustää lasten kielellisiä taitoja? Tiina Åhlgren on perhetynyt asiaan Vantaan sanataidekoulussa työskennellessään. Pro gradussaan hän tutki minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla on ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.

Åhlgrenin tutkimuksesta ilmenee, että kielelliset erityisvaikeudet eivät käytännössä esiinny sinällään, vaan niihin kytkeytyy aina liitännäisoireita ja se – tähän liittyvä seikka -, että kielellisten oppisvaikeuksien kirjo on sillä tavalla laaja, että kukin kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivä lapsi on oma tapauksensa.

Åhlgrenin työ osoittaa, että sanataiteen avulla voidaan edistää kielellisistä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet, kielellinen erityisvaikeus, dysleksia ja voimaantuminen. Erityisen hyvin Åhlgren soveltaa Vygotskin sisäisen puheen käsitettä, niin että lapsen oman ääneen hakeminen on toimiva keino, kun kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy tarkkaavaisuusongelmia.

Tiina Åhlgrenin havainnoimaan ryhmä muodostui kuudesta 6-13-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta. Ryhmän jäseniä yhdisti lievä tai keskivaikea kielellinen ongelma, puheentuottamisen tai –ymmärtämisen vaikeus, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja/tai muut kommunikaatiovaikeudet.

Ryhmän havainnointi on muodostanut kartan tutkittujen lasten oppimisvaikeuksista 1. Oppimisympäristö ja työskentelytavat, 2. motivaatio ja oppimisvalmiudet, 3. kielellisten taitojen harjaannuttaminen, 4. vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä opettajan pedagogiset taidot ja asenteet.

Tiina Åhlgren: Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä (2018).

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ……………………………………………………………………………………………………………. 4

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia ………………………………………………………………………………………… 4

1.2 Tutkimuksen rakenne …………………………………………………………………………………………….. 6

2 KIELELLISET VAIKEUDET LAPSUUSIÄSSÄ ………………………………………………………… 8

2.1 Mikä on kielellinen erityisvaikeus …………………………………………………………………………… 8

2.1.2 Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa lapsen elämään …………………………………… 12

2.1.3 Kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevat tekijät ……………………………………………… 12

2.2 Mikä on dysleksia/lukivaikeus ……………………………………………………………………………… 13

2.2.1 Dysleksian taustalla olevat tekijät ja ennustettavuus ………………………………………… 14

2.2.2 Dysleksiaan yhdistyvät vahvuudet ………………………………………………………………… 15

2.2.3 Miten dysleksia vaikuttaa lapsen ja nuoren elämän…………………………………16

2.3 Kielihäiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin …………………………………………………………. 17

2.4 Miten kielihäiriöitä kuntoutetaan ………………………………………………………………………….. 18

2.5 Miten kielellisiä erityisvaikeuksia on tutkittu …………………………………………………………. 20

3 SANATAIDE ………………………………………………………………………………………………………… 21

3.1 Mitä sanataide on? ……………………………………………………………………………………………….. 21

3.2 Vantaan sanataidekoulu ………………………………………………………………………………………… 23

3.3 Sanataiteen ja kirjallisuusterapian suhde …………………………………………………………………. 24

3.3.1 Sadut ja tarinat kasvun ja kehityksen tukena …………………………………………………… 26

3.3 Miten sanataidetta on tutkittu ………………………………………………………………………………… 27

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO ……………. 29

4.1 Tutkimuskysymykset, -menetelmät ja tutkimuksen toteutus ……………………………………… 29

4.2 Tutkimusaineisto …………………………………………………………………………………………………. 30

4.2.1 Erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sanataideryhmä ……………………………… 30

4.2.1.1 Osallistuva havainnointi ……………………………………………………………………… 30

4.2.2 Ohjaajan haastattelu ……………………………………………………………………………………… 31

4.2.3 Kysely vanhemmille………………………………………………………………….32

4.3 Tutkimuksen käsittelyn rakentuminen..……………………………………………………32

5 SANATAIDE JA ERITYISTÄ KIELELLISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT … 33

5.1 Ryhmän tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa ……………………………………………………… 34

5.2 Oppilasympäristöön ja oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät erityispiirteet ……………….. 36

5.2.1 Rutiinit ja struktuurit …………………………………………………………………………………….. 36

5.2.2 Sisäinen puhe ohjaa toimintaa .…………………………………………………….. 38

5.2.3 Luovuus ja tehtävien teon säätely ……………………………………………………39 3

5.3 Motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet………………………………42

5.3.1 Monikanavainen ja moniaistinen opetus… ………………………………………………………. 42

5.3.2 Onnistumiset ja vahvuudet, voimaantuminen……………………………………….45

5.3.3 Tunteiden vaikutus motivaatioon ja oppimiseen..……………………………………47

5.3.4 Vahvuuksien tunnistaminen..…………………….………………………………… 49

5.3.5 Ihmiset ovat pääosin samanlaisia oppijoita………………………………………….50

5.4 Kielellisten taitojen harjaannuttamiseen liittyvät erityispiirteet ………………………………….. 52

5.4.1 Oman ilmaisun kehittäminen ………………………………………………………………………… 52

5.4.2 Kirjoittaminen itseilmaisun välineenä ……………………………………………………………… 54

5.4.3 Sanataideopetuksen käsitys kirjoittamisesta ja teksteistä …………………………………… 57

5.4.4 Kirjoitustaitoa etsimässä ……………………………………………………………………………….. 58

5.5 Vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät erityispiirteet ……………………………… 62

5.5.1 Ryhmän ja vuorovaikutuksen merkitys …………………………………………………………… 62

5.5.2 Sosiaalisia taitoja opitaan vuorovaikutuksessa …………………………………………………. 64

5.6 Opettajan taitojen ja asenteiden merkitys ………………………………………………………………… 66

5.6.1 Innostavan opettajan merkitys ……………………………………………………………………….. 66

5.7 Kyselyn yhteenveto ……………………………………………………………………………………………… 69

6 TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI ……………….. 74

6.1 Tutkimuksen yhteenveto ………………………………………………………………………………………. 74

6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ……………………………………………………………………. 78

7 PÄÄTÄNTÖ …………………………………………………………………………………………………………. 79

LÄHTEET……. …………………………………………………………………………………………………. ..81

LIITTEET…………………………………………………………………………………..89

 

Kevään 2018 kestävä Euroopan laajuinen 100-sanan kirjoituskilpailu

European Association of Creative Writing Programmes Flash-Fiction kilpailun on tarkoitus olla kaikille avoin, Euroopan laajuinen näyttö tasokkaasta luovasta kirjoittamisesta.  Kilpailuun voi osallistua suomen kielisillä 100 -sanan teksteillä, joita kutsutaan flash-fiktioksi tai raapaleiksi. Kilpailu on avoinna tammikuusta maaliskuun loppuun asti.

Suomalainen kilpailun järjestäjä on Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutus.
Lisätietota kilpailusta

Flash-Fiction EACWP Contest 2019

 

Taideyliopiston harhaanjohtava tiedotus ja Jyväskylän kirjoittamisen maisteriohjelma

Väärä ja laajasti levinnyt uutinen on, että Taideyliopiston Helsinkiin perustama kirjoittamisen maisteriohjelma olisi Suomen ensimmäinen.

– Jyväskylässä kirjoittamisen  maisteriohjelma on tuottanut noib 55-60 gradua ja muutaman väitöskirjan. Tänä vuonna kirjoittajakoulutuksessa on aloittanut seitsemän opiskelijaa, ja seminaarissa heitä on vuosittain noin 20, kun osa tulee perinteisen kirjallisuuden puolelta. Ei tämä ole merkityksetön määrä, sanoo johtaja Heikki Hanka Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta Jyväskylän yliopistosta NOUSI NÄRÄ.  (Keskisuomalainen 22.12.17)

 

Luovan kirjoittamisen symposium Orivedellä 17 – 19.11

Luovan Kirjoittamisen Symposium 2017 alkaa katsauksilla kirjoittamisen tutkimukseen, Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, perjantaipäivä 17.11 koostuu näistä esitelmistä. Lauantaina ja sunnuntaina on kirjaijoisen esitelmiä.

Oriveden Opisto, Koulutie 5, Orivesi

Perjantai 17.11.
Klo 10.00 – 16.45
Jyväskylän yliopiston tutkijat ja jatko-opiskelijat esittelevät teemojaan:

  • Emilia Karjula: Rituaalin ja leikin mahdollisuudet luovan kirjoittamisen ohjaustyössä
  • Hanna Kleemola: Kirjastot ja sanataide
  • Johanna Kulmala: Kirjeitä Sachsenhausenin keskitysleiristä
  • Maiju Lamminmäki: Kirjoittamisen avulla suuntaa ammatinvalintaan
  • Vesa Lahti: Prosessikääntämisen haasteita
  • Tarja Lappalainen: Kauppis-Heikki ja Elisabet Järnefeltin kirjallinen salonki
  • Niina Mero: Viihdettä kirjoittamassa
  • Sanna-Kaisa Ojala: Kuunnelman kirjoittamisesta
  • Nasti Rings: Kirjoittamista kirjoittamisen ilosta: tutkimus kirjoittamisen tilan luomisesta?
  • Hanna-Miia Siisiäinen: Haikunovelli

16.30 – 17.30 Päivällinen

18.00 – 21.00 Kirjailijoiden esiintymiset

  • 18.15 – 19.30 Tietokirjailija, kielentutkija Vesa Heikkinen: Kirjallisuus politiikassa
  • 19.45 – 21.00 Kirjailija Jani Nieminen: Biginilandia

Lauantai 18.11.

7.00 – 9.00 Aamiainen
9.00 – 11.30 Kirjailijoiden esiintymiset, Oriveden Opisto

9.00 Kirjailija Peter Sandström: “Mitäs kioskinryöstäjä?” – autofiktiivisen kirjoittamisen haasteita
10.15 Kirjailija Marjo Katriina Saarinen: Minät Kerrotussa huoneessa

11.30 – 12.15 Lounas

12.45 – 14.15 Yleisötapahtuma, Oriveden kaupunginkirjasto (Keskustie 23, Orivesi)

Yhteinen lukutapahtuma jossa kirjailijat lukevat omaa tekstiään.
Kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma.

14.15 – 14.30 Päiväkahvi

14.30 – 19.00 Kirjailijoiden esiintymiset, Oriveden Opisto

14.30 Kirjailija Päivi Alasalmi: Kirjailija romaanihenkilönsä lumoissa
15.45 Kirjailija Pirjo Hassinen, haastettelijana Harri István Mäki
18.00 Anneli Kanto: Valkoisen Pohjanmaan ja punaisen Tampereen välissä

17.00 Päivällinen

Sunnuntai 19.11.
7.00 – 9.00 Aamiainen

10.15 – 13.30 Kirjailijoiden esiintymiset

10.15 – 11.15 Dieter Herman Schmitz: Kun sanat ei kiitä.Kokemuksia, elämyksiä ja kummalluksia kirjantekijän arjesta
12.30 – 13.30 Kirjailija Miki Liukkonen, haastattelijana Harri István Mäki

11.30 – 12.30 Lounas

13.45 Yhteinen päätös: Sanataiteen Päivien koonti ja loppukeskustelu.

Kurssimaksu on 90 €/ 2 hh ja 140 €/1 hh.
Hintaan sisältyy 17. – 19.11.2017 tapahtuman ohjelma ja täysihoito pe – su (majoitus ja ruokailut: aamiainen, lounas, päiväkahvi ja päivällinen).
Pelkkään opetukseen osallistuminen on maksuton.

Niina Mero: Kuinka viihderomanssi kirjoitetaan

Niina Mero: KUINKA VIIHDEROMANSSI KIRJOITETAAN. Suuntaviivoja romanttisen viihdekirjallisuuden kentälle.

Niina Mero tutkii naisille suunnatun romanttisen viihdekirjallisuuden kirjoittamista. Keskeistä tutkimuksessa on Meron oman kokemuksen, kirjailijan työstä saatu tiedon, sekä viihdegenren puitteisiin asettuvan luovuuden tutkimus. Hauskasti Mero havainnollistaa tutkimusta  omasta tuotannosta nostetuin esimerkein.

Viihdekirjailijan työn taustaksi Mero tekee katsauksen alan kansainväliseen tutkimukseen, sekä viihdekirjallisuuden lajeihin. Sujuvasti kirjoitetussa tutkimuksessa  tulee esille laaja alan tuntemus. Tarkastelua monipuolistaa se, että Mero pohdiskelee eri yhteyksissä viihderomanssin ja sen lukijan vuorovaikutusta.

Viihderomaanin kirjoittamista käsittelevässä osassa kuvataan viihdekirjailijan työskentelyä ja asemaa kirjallisessa instituutiossa. Niina Mero esittelee kirjankustantajien asettamia vaatimuksia ja kirjoittajille antamia neuvoja ja kuvaa viihderomanssin kirjoittamisen prosessia.  Tutkimus pyrkii osoittamaan viihdekirjallisuuden olevan aiheettomasti vähättelyn kohteena.

Tutkimuksen tulokset perustuvat alan aiemman tutkimuksen antiin, sekä kuudelle suomalaiselle viihdekirjailijalle tehtyihin haastatteluihin. Haastatteluissa selvitellään muun muassa viihteen kirjoittajien taustaa ja motivaatiota, oman työn arvostusta, kirjoittamisen prosessia sekä suhdetta kustantajaan.

JOHDANTO
1 TUTKIMUKSEN RAKENNE JA LÄHDEAINEISTO
1.1 Tutkimuksen lähtötilanne
1.2 Henkilö -lähteet
1.3 Kirjalliset lähteet
1.4 Keskeiset käsitteet
1.5 Taiteellinen osa

2 ROMANTTISEN VIIHTEEN TUTKIMUS JA LAJIKENTTÄ
2.1 Aiempi tutkimus
2.1.1 Feministinen kritiikki ja Modleskin “Loving with a Vengeance”
2.1.2 Postfeministinen tutkimus

3 Nykytutkimus
2.2 Romanttisen viihdekirjallisuuden laji
2.3 Lajityypin muutos ja alalajit
2.3.1 Homoseksuaalinen romanssi

3 KAAVAMAISET VIIHDEROMANSSIT
3.1 Kotimaiset lukemistolehdet
3.1.1 Timantti
3.1.2 Lääkäri
3.2 Ulkomainen sarjaromantiikka
3.3 Kohderyhmä ja lukijat
3.4 Juoni
3.5 Henkilöt
3.5.1 Naispäähenkilö
3.5.2 Miespäähenkilö
3.6 Miljöö
3.7 Kieli
3.8 Erotiikka ja romanttinen jännite
3.9 Uskottavuus ja itseironia

4 VIIHDEROMANSSIN KIRJOITTAMINEN
4.1 Kuinka minusta tuli viihdekirjailija?
4.2 Luovuus ja viihderomanssi
4.3 Kotimaisten lukemistojen kirjoitusprosessi
4.4 Kotimaisten lukemistojen kirjoittajat

5 VIIHDEROMANSSIEN KRITIIKKIÄ
5.1 Romantiikan väheksynnän historia
5.2 Fantasia ja todellisuus
5.3 Sukupuolittuneisuus ja samaistuminen
5.4 Kotimaisen lukemistoviihteen kritiikkiä

6 LOPUKSI

Inspiraatio ja luovuus nuorten verkkokirjoittajaryhmässä

Annemari Ahoste on tutkinut varhaisnuorten luovan kirjoittamisen mahdollisuuksia verkossa.  Hän kehitteli tutkimukseen pohjautuvaa verkkoympäristöä, jonka suunnittelu mullistui, kun hänen oli otettava vakavasti nuorten sen hetkiset tarpeet.

Nuorten inspiroitumisen tarve korostui. Näin Ahoste ottaa kirjoittamisen maisterintutkielmassaan käyttöön jo vanhentuneena terminä pidetyn inspiroitumisen. Osoittautui, että tutkimuksen nuoret toimivat vapaaehtoisessa kirjoittajaryhmässä, koska siellä inspiroituu.

Ahoste tarkastelee verkkoryhmän yhteistä luovuutta, online-viestintää ja monimediaisesta kirjoittamista uutena genrenä. Jatkuvasti uudistuvan ja muuttuvan teknologisen välineistön sijaan hän kiinnittää huomion siihen, kuinka noita välineitä käytetään luovasti.

Uusi genre on syntynyt siitä, millä tavalla nuoret ovat ottaneet uudet välineet käyttöönsä. Kirjoittamisen teknologioiden rinnalle hän hakee kirjoittamisen kokemuksen uusia muotoja, kuten kontaktikeskeinen kirjoittaminen, inspiroituminen ja ryhmäluovuus.

Sosiaalisen median ja monimediaisen kirjoittamisen aikana kaikki ei kuitenkaan muutu. ”Kirjoittamisen maailman avautuminen” on Ahosten mukaan olemukseltaan samanlainen kuin se on ollut luovan kirjoittamisen piirissä kehittynyt.

Annemari Ahoste: Inspiraatio ja luovuus nuorten verkkokirjoittajaryhmässä (2017)

1 Johdanto
2 Teoreettinen katsaus
2.1 Sosiaalinen konstruktivismi
2.2 Diskurssit kirjoittajaidentiteetin rakentumisessa
2.3 Kirjallisuusterapia

3 New writing genre inspiraation lähteenä
3.1 Nuorten verkkokulttuuri
3.2 Nuorten identiteettityö verkkoympäristössä
3.3 Diginatiivit, onko heitä?
3.4 Subjektiviteetti ja hybridin tilan muodostuminen digitaalisessa ympäristössä

4 Ryhmän mukaan muokattava verkkokurssi
4.1 Perustietoja ja ympäristö
4.2 Kurssin esittely
4.3 Kurssin suunnittelu ja osallistujien roolit

5 Hypoteesini keskiössä inhimilliset kokemukset
5.1 Synaptiset teknologiat
5.2 Kirjoittamisen opettamisesta digitaalisen kirjoittamisen opettamiseen
5.3 Kirjoittamisen flown opettaminen
5.4 Kirjoittamisen esteiden ylittäminen
5.5 Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys
5.6 Terapeuttinen tunnustaminen
6 Pohdinta
7 Johtopäätökset

Pysyvä mielihyvä kirjoittamisessa

Nasti Rings: Tutkimus kirjoittamisen tilan luomisesta: subjunktiivi, flow, rituaali ja habitaatti. (2017)

Nasti Rings tutkii gradussaan autoetnografisesti kirjoittamisen tilaa ja mitä siinä tapahtuu silloin kun se on miellyttävä. Tuo kirjoittamisen tila hahmottuu ennen kaikkea nautinnollisena olona, mutta myös oleskelun ympäristönä.

Ringsin tutkimus keskittyy kirjoittamisen nautintoihin. Se edustaa selvää vaihtoehtoa työ-keskeiselle käsitykselle luovasta kirjoittamisesta. Työskentelyä ja ahkeruutta korostavassa kirjoittamiskulttuurissa Ringsin näkökulma on erityisen tarpeellinen. Tavoitteellisen työskentelyn tilalle hän hahmottaa paikkaa, josta vapaus, affektiivisuus ja luova leikki vallitsevat. Ne synnyttävät paikan, jossa kirjoittaja voi toteuttaa itseään ja jopa ylittää itsensä.

Rings ottaa teoriat ja käsitteet vaivattomasti omaan käyttöönsä ja vie taitavasti myös lukijansa mukaan luovan kirjoittamisen elementtejä tarkastelemaan.

Kirjoittamista tarkastellaan tutkimuksessa sisäisen kasvun voimana, mielihyvän ja mielekkyyden lähteenä, johon kuuluu mahdollisuus siirtyä arkielämän ja -todellisuuden rajoista vapaan kuvittelun alueelle.

Russin (2009) affektiiviseen luovuusteoriaan tukeutuen Nasti hahmottaa kirjoittamisen vapautta ja leikkiä.

Ringsin työpäiväkirjan otteet tarjoavat autoetnografista aineistoa vuoden aikana syntyneistä kirjoittamisen nautinnon kokemuksista. Hän keskittyy käsittelemään vain miellyttävän ympäristön, kehollisesti nautinnollisen oleskelun, sekä luovuuden tiloja. Nuo tilat saattavat olla vain hetken käväisyjä tai tuntikausien kirjoittamista. Ringsin huomio on kuitenkin tiloissa jotka kestävät pitkään ja johon voi myöhemmin palata.

Kirjoittamisen tilaan liittyvien rituaalien tehtävänä hän pitää luovuuden turvaamista: sen tulee luoda tila, jossa kirjoittaja voi häiriöttömästi viipyä niin pitkään kuin on tarvetta ja voimia.

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisympäristöä sekä konkreettisena tilana, fyysinen olotilana että mentaalisena tila. Tuohon tilaan kuuluu sekä fiktion maailma että kirjoittamisen maailma. Tällaisen tilan tutkiminen on mahdollista kirjoittamisen habitaatin käsitteen avulla. Rings hakee tästä tukea omalle, lähes asumisen kaltaisen pitkäaikaisen kirjoittamisen tarkastelulleen. Tutkimus tuo esille seikkoja, jotka tekevät kirjoittamisesta miellyttävää, ja elämäntapaan liittyvän asian.

JOHDANTO
2 LUOVAN KIRJOITTAMISEN TUTKIMUS
2.1 Autoetnografinen tapaustutkimus
2.2 Tutkimuskysymys
2.3 Tutkimuksen toteuttaminen

3 KIRJOITTAMISEN MENTAALINEN TILA: VAPAUS JA LEIKKI
3.1 Subjunktiivinen tila:arjen rajojen tuolla puolen
3.2 Flow-tila
3.3 Rituaali turvaa subjunktiivisen tilan ja siirtää flow-tilaan

4 LUOVAN KIRJOITTAMISEN YMPÄRISTÖ

4.1 Habitaatti: luovan kirjoittajan elinympäristö ja kirjoittamisen kasvupaikka
4.2 Habitaatio: luovan kirjoittamisen ympäristön asuttaminen ja kehollisuus

5 IDEOIDEN TILA JA KIRJOITTAMISPROSESSI
5.1 Luova ongelmanratkaisu luovassa kirjoittamisessa
5.2 Ideoiden synty elää yhteydessä subjunktiiviseen tilaan

6 KIRJOITTAMISEN TILAN PITKÄAIKAISUUS JA JATKUVUUS
6.1 Muisti ja luovuus: tunteiden ja kokemusten ajattomuus
6.2 Pitkäaikaisuus ja intuitio: vaikutukset suunnitteluun ja luomiseen
6.3 Päätäntö: päättymätön kirjoitusprosessi

LÄHTEET

KIRJOITTAJA PIIRISSÄ

Jonna Myllykangas
KIRJOITTAJA PIIRISSÄ
– vertaisryhmään kuulumisen merkityksistä ja KynäilijäHilimat-kirjoittajaryhmä

Millä tavalla kirjoittajapiirissä toimiminen auttaa yksilöä hyödyntämään muiden jäsenten vahvuuksia? Tätä Jonna Myllykangas tutkii gradussaan. Kirjoittajaryhmä on jäsenilleen merkityksellinen, mutta yllättävän monista eri syistä.

Kirjoittajien erilaisuuden huomioiminen kuuluu keskeisesti Myllykankaan tutkimukseen, siksi teoreettinen osa jakautuu sekä ryhmän että yksilön tasoihin.

Yksilöllisyys korostuu kirjoittamisen motivaatioon ja identiteettiin liittyvässä teoriassa. Toisaalta esille nousee roolien muodostuminen vapaissa kirjailijaryhmittymissä sekä yhteisöllinen luovuus.

Jonna Myllykangas tutkii kirjoittajapiiriä, joka on tavannut harvakseltaan mutta monen vuoden ajan.  Hän kysyy, mitä ryhmä on antanut kirjoittajana kehittymiselle erityisesti vertaispalautteen kautta. Hän haastattelee ryhmän kuutta aktiivista jäsentä, ja keskittyy vertaispalautteen tarkasteluun. Erityistapauksena on analyysi palautekeskustelussa, jossa käsillä ovat Myllykankaan omat tekstit.

 

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen rakenne, tavoitteet ja tutkimusongelma
1.1.1 Aineisto ja tutkimusmenetelmä
1.1.2 Taiteellinen osa

1.2 KynäilijäHilimojen synty
1.3 Erilaisuus on rikkaus
1.4 Aiempi tutkimus

2 LUOVUUS YHTEISÖLLISENÄ ILMIÖNÄ

2.1 Yhteisöllinen luovuus
2.1.1 Motivaatio ja ympäristö
2.2 Kirjalliset ryhmittymät ja yhteistyöpiirit

3 YHTEISTYÖPIIRIN RYHMÄDYNAMIIKASTA

3.1 Ryhmän muodostumisen vaiheet
3.2 Ryhmädynamiikka

4 VERTAISPALAUTE KIRJOITTAJAN TYÖSSÄ

4.1 Lukijapalaute vs. asiantuntijapalaute
4.2 Good cop, bad cop
– palautteen tyylit
4.3 Yhteisöllisyys identiteetin vahvistajana
4.4 Työryhmäkirjoittamisen vaaran paikat

5 KEITÄ KYNÄILIJÄHILIMAT OVAT?

5.1 Tavoitteista
5.2 Tapaamisen anatomia

6 PALAUTTEEN ANALYSOINTIA

6.1 Kirjallisen ja suullisen palautteen erot
6.2 Mitkä muokkaukset lopulta hyväksyn?

7 PÄÄTÄNTÖ

 

Tutkimus on osoitteessa
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54543