Tag: kirjoittamisen tutkimus

Posted on

Kirjoittaminen ja etnografia -teemanumero – uusi deadline 14.2.22

Kirjoittamisen tutkimuksen julkaisun, SCRIPTUM Creative Writing Research Journal -teemanumeron aiheena on etnografia. Julkaisuun haetaan artikkeleita, jotka käsittelevät mm. persoonallista kerrontaa ja etnografiaa, kirjallisten tekstilajien käyttöä, autoetnografiaa, kirjoituksen reflektiota etnografiassa.

Käsikirjoitusversioiden deadline 14.2.2022. Tekstit voivat olla joko suomen tai englannin kielisiä, maksimissaan 7500 sanaa, osoitteeseen creativewritingstudies@jyu.fi

Lisätietoja: teemanumeron toimittaja toht. Emilia Karjula, emilia.karjula@utu.fi

SCRIPTUM Creative Writing Research Journal 

Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies
ISSN 2342-6039

Call for papers

Scriptum special issue: Creative writing and ethnography

Submission deadline 14 February 2022

Articles of maximum 7500 words are welcome in Finnish and English and should be sent to creativewritingstudies@jyu.fi

Guest editor: PhD Emilia Karjula, University of Turku

For additional information, please contact Emilia Karjula, emilia.karjula@utu.fi

Ethnographies are, and have been written in various ways. The crisis of representation and the rise of reflexive ethnography have led to a heightened awareness of textuality and genre. Clifford Geertz (1980) famously wrote about blurred genres, while Laurel Richardson (2005,1415) notes how ethnographic writing can morph into “auto-ethnography, fiction, poetry, drama, readers’ theater, writing stories, aphorisms, layered texts, conversations, epistles, polyvocal texts, comedy, satire, allegory, visual texts, hypertexts, museum displays, choreographed findings, and performance pieces”, to name a few.

The connections between ethnography and creative writing become most apparent when we look at ethnographies as texts written by specific authors with their own writerly voices, epistemologies and techniques. Autoethnography and reflexive writing make space for personal narratives and studies of authorship. Ethnographers, as well as creative writers, make textual experiments, build plots, describe characters and work with their senses to give the reader a felt experience of events.

This special issue of Scriptum invites researchers to reflect on convergences or collisions in the fields and margins of ethnography and (creative) writing research. Possible topics include, but are not limited to:

Genres of creative writing in written ethnographies

Possibilities of creative writing in producing, analyzing and representing ethnographic data

Ethnographic research of creative writers / writing groups / creative writing pedagogy

Ethnographic studies of the writing process

Epistemological, methodological and ethical issues in creative writing and ethnographic research

Language-based artistic research and ethnography

Autoethnography and creative writing

References

Gertz, C. (1980). Blurred Genres: The Refiguration of Social Thought. The American Scholar, 49(2), 165–179.

Richardson. L, & and St. Pierre, E. (2005). “Writing: A Method of Inquiry.” In Lincoln, Y., & Denzin, N. (2011). The SAGE handbook of qualitative research. SAGE.

…………………………………………………………………………………………………………………………………

SCRIPTUM Creative Writing Research Journal is a peer reviewed online creative writing research journal. Scriptum publishes manuscripts in English and Finnish. There is no fee to publish an article in the journal. Scriptum is an Open access -publication, with DOI addresses. The publication is classified by JUFO and indexed by JYX and EBSCO.

Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies
ISSN 2342-6039

Posted on

Henna Linkopuu: KUKKAPUISTON KYYNELEET


Isän suru luutnantti Jaakko Antero Hörtsänän muistokirjoissa. (2019)

Muistokirja voi olla historiallisen romaanin lähtökohta. Henna Linkopuu on tutkinut surua, joka johtui pojan kuolemasta sodassa v.1944. Oriveteläisen suuren tilan isäntä, sekä merkittävä puutarhuri ja arboretumin perustaja, Hugo Hötsänä, lääkitsi suruaan kokoamalla kaksikin muistokirjaa pojastaan. Muistokirjat koostuvat  muistoista; tarinoiden ja kirjallisten muisteluiden lisäksi mukana on päiväkirjoja sekä kirjeitä, jossa isä purkaa poikansa kuoleman tuottamaa tuskaa, mukana myös valokuvia, piirroksia ja muita dokumentteja.

Kiinnostavaa on, että itse Maila Talvio ohjasi jonkun verran Hörtsänää kirjoittajana. Hänen myötätuntonsa välittyy kirjeissä. Silti Talvio katsoi, että Jaakon tarinaa ei tule julkaista kirjana vaan parempi on laatia muistokirja suvun luettavaksi.

Tarkastellessaan isän traumaattista kokemusta Linkopuu ammentaa narratiivisesta kirjallisuudentutkimuksesta, ja ennen kaikkea tunteiden tutkimuksesta. Näin hän on hahmottanut tunteita, joita Hugo Hörtsänä on käsitellyt tekstejä työstäessään.

Taiteellisena osana Henna Linkopuun työssä onkin sitten otteita tekeillä olevasta historiallisesta romaanista.

1                    JOHDANTO                     

1.1                 Muistiin kirjoitettu tuska   

1.2                 Tutkimusretkellä arkistossa

1.3                 Muistokirjojen kirjoittaja Hugo Antero Hörtsänä
–  ahkera, määrätietoinen ja herkkä

1.4                 Tekijän suhde aineistoon   

1.4.1              Elämäkerta kertoo henkilökohtaisen tarinan

1.4.2              Kirjeet kantavat muistoa menneisyydestä

1.5                 Maila Talvio – mentori, innostaja ja lohduttaja

2                    TUNTEILLA VÄRITETTY KIRJALLISUUDENTUTKIMUS

2.1                 Tutkimuksen teoreettiset välineet

2.2                 Suru ja traumakokemus

2.3                 Kuoleman enteet, Taivas, Jumala ja kuolemanjälkeinen elämä

2.4                 Tarve muistaa

2.5                 Surusta kirjoittaminen – Terapiaksi itselle, lohduksi muille

2.6                 Kuoleman hyväksyminen paranemisen alku

3                    EETTISTEN KYSYMYSTEN VAIKUTUS TARINAN TULKINTAAN

3.1                 Kertomusten eettinen potentiaali

3.2                 Kirjallisuus mahdollistaan asettumisen toisen ihmisen asemaan

3.3                 Historiallinen mielikuvitus yhdistää historian ja kaunokirjallisuuden

4       ELÄMÄKERRALLISISTA AINEKSISTA HISTORIALLINEN ROMAANI                    
 –        TUTKIELMAANI KUULUVAN LUOVAN TYÖN ESITTELYÄ

4.1                 Lähtökohtia luovaan kirjoitustyöhön

4.2                 Historiallinen romaani

4.3                 Intertekstuaalinen laji ammentaa historiallisista tarinoista

4.4                 Historiallinen romaani rakentaa kulttuurista muistia

4.5                 Historiallisen romaanin rakennuspalikoita

4.5.1              Ajankuva määrittää tarinan uskottavuutta

4.5.2              Ajan siivillä  

5                    Päätäntö       

Posted on

Komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä

Uusi päivä –sarjan (2010-18) kirjoittajatiimissä työskennellyt Anumirjami Tukia on tutkinut komedian kirjoittamista tuon TV-sarjan kautta. ”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä -pro gradussa Tukia tarkastelee sitä, mistä päivittäissarjan komediallisuus syntyy ja miten sitä luodaan.

TV-sarjoille tyypillisesti genreen kirjoittaminen on keskeisin kirjoittajalta edellytetty taito. Saippuaooppera –lajityypin kautta hän nostaa esiin vähemmän huomattua dialogivetoista, elokuvallista ilmaisua edullisempaa tapa luoda päivittäissarjaa.

Komediallisen dialogin kirjoittamista tutkiessaan Tukia osoittaa, kuinka huumori ei ole vain sanailua dialogissa, vaan se kirjataan kaikkialle sarjan maailmaan, henkilöasetelmiin ja tapahtumakulkuihin.

TV-sarjan dialogi kirjoitetaan audiovisuaalinen toteutus huomioiden. Henkilöiden tahtotila sekä pyrkimykset hahmotetaan dialogiin siten, että ne ilmenevät fyysisenä, psyykkisenä tai verbaalina toimintana. Tukia osoittaa kuinka myös huumori kirjoitetaan henkilöhahmoihin ja tapahtumien käänteisiin.

Tukia tutkii dialogin ilmaisullisia tehtäviä, ja filmidialogin funktioiden tutkimuksessa erityisen hyödylliseksi osoittautuu Sarah Kozloffin Overhearing film dialoque (2001).

Anumirjami Tukia:
”Uusi päivä, uudet vammat” : komediallinen dialogi televisiosarjassa Uusi päivä