Category: 1

Nykyään kirjoittajilla voi olla monta roolia: kirjailijana ja toimittajana monissa erilaisissa medioissa. Anniina Nirhamo on tutkinut sitä,  millainen ammatti-identiteetti näillä uuden ajan kirjoittajilla on.

Nirhamo on hastatellut seitsemää monella alalla toimivaa kirjoittamisen ammattilaista. He kertovat, kuinka kirjoittamisesta tuli heidän intohimonsa ja ammattinsa.

Haastateltavista Anna-Kaari Hakkarainen on yksi luova toimisto Gutin perustajaosakkaista.
Eeva Kolu on vapaa kirjoittaja ja verkkomediayrittäjä.
Hannele Lampela on vapaa kirjailija joka on kirjoittanut mm. Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta -teoksen, Prinsessa Pikkiriikki lastenkirjoja, hän on myös freelancerina aikakauslehdissä ja copywriterina.
Karoliina Sallinen pitää suosittua Kolmistaan blogia ja hänen romaaninsa Tee-se-itse vauva on vuodelta 2016 ja #vauvavuosi (2018) lisäksi hän työskentelee copywriterina.
Roope Lipasti on julkaissut parisen kymmentä lasten – ja  aikuistenkirjaa. Lisäksi hän työskentelee kolumnistina, pakinoitsijana ja freelancetoimittajana pääasiassa sanomalehdissä, kirjoittaa
näytelmiä, kuunnelmia ja monenlaisia tilaustöitä.
Soili Pohjalainen on julkaisut romaanin Käyttövehkeitä (2016) ja työskentelee projektikoordinaattorina, ja opettaa luovaa kirjoittamista

Anniina Nirhamo:
Monialaiset ammattikirjoittajat : kokemuksia ammatti- ja kirjoittajaidentiteeteistä (2018)

Sisällys
1 Johdanto
1.2 Kuka on kirjoittaja?
2.1 Kaikki kirjoittaminen on luovaa ja muuta käsitteenmäärittelyä
2.2 Kirjailijat ja romanttinen taiteilijamyytti
2.3 Journalistit ja objektiivisuuden harha

3 Kirjoittajat media – alan myllerryksissä
3.1 Media-ala nyt
3.2 Sielut markkinoilla
3.3 Identiteetti ja työelämä

4 Tutkimuksen toteutus
4.1 Tutkimuskysymykset
4.2 Identiteettien tutkiminen
4.3 Aineisto: laaja – alaisia ammattikirjoittajia
4.4 Tutkimuksen eettiset valinnat

5 Tulokset: ”Parasta on keittää kahvia ja juoda sitä kahvia ja kirjoittaa, siinä se on”
5.1 Kirjoittajaksi kasvaminen
5.1.1 Kirjoittaminen intohimona
5.1.2 Työ ja luovuus
5.2 Kirjailija etsii kysymyksiä, toimittaja vastauksia
5.2.1 Korkealle arvostettu kirjailijuus
5.2.2 Toimittajan työ mahdollistajana
5.2.3 Menevätkö fakta ja fiktio sekaisin?
5.3 Kirjoittajat työssä
5.3.1 Haahuilijan ammatti – identiteetti
5.3.2 Miksi freelancer? Arvot työn taustalla
5.3.3 Monialaisen ammattikirjoittajan työelämätaidot

6 Päätäntö
6.1 Pohdinta
6.2 Arviointi

Nasti Rings: Tutkimus kirjoittamisen tilan luomisesta: subjunktiivi, flow, rituaali ja habitaatti. (2017)

Nasti Rings tutkii gradussaan autoetnografisesti kirjoittamisen tilaa ja mitä siinä tapahtuu silloin kun se on miellyttävä. Tuo kirjoittamisen tila hahmottuu ennen kaikkea nautinnollisena olona, mutta myös oleskelun ympäristönä.

Ringsin tutkimus keskittyy kirjoittamisen nautintoihin. Se edustaa selvää vaihtoehtoa työ-keskeiselle käsitykselle luovasta kirjoittamisesta. Työskentelyä ja ahkeruutta korostavassa kirjoittamiskulttuurissa Ringsin näkökulma on erityisen tarpeellinen. Tavoitteellisen työskentelyn tilalle hän hahmottaa paikkaa, josta vapaus, affektiivisuus ja luova leikki vallitsevat. Ne synnyttävät paikan, jossa kirjoittaja voi toteuttaa itseään ja jopa ylittää itsensä.

Rings ottaa teoriat ja käsitteet vaivattomasti omaan käyttöönsä ja vie taitavasti myös lukijansa mukaan luovan kirjoittamisen elementtejä tarkastelemaan.

Kirjoittamista tarkastellaan tutkimuksessa sisäisen kasvun voimana, mielihyvän ja mielekkyyden lähteenä, johon kuuluu mahdollisuus siirtyä arkielämän ja -todellisuuden rajoista vapaan kuvittelun alueelle.

Russin (2009) affektiiviseen luovuusteoriaan tukeutuen Nasti hahmottaa kirjoittamisen vapautta ja leikkiä.

Ringsin työpäiväkirjan otteet tarjoavat autoetnografista aineistoa vuoden aikana syntyneistä kirjoittamisen nautinnon kokemuksista. Hän keskittyy käsittelemään vain miellyttävän ympäristön, kehollisesti nautinnollisen oleskelun, sekä luovuuden tiloja. Nuo tilat saattavat olla vain hetken käväisyjä tai tuntikausien kirjoittamista. Ringsin huomio on kuitenkin tiloissa jotka kestävät pitkään ja johon voi myöhemmin palata.

Kirjoittamisen tilaan liittyvien rituaalien tehtävänä hän pitää luovuuden turvaamista: sen tulee luoda tila, jossa kirjoittaja voi häiriöttömästi viipyä niin pitkään kuin on tarvetta ja voimia.

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisympäristöä sekä konkreettisena tilana, fyysinen olotilana että mentaalisena tila. Tuohon tilaan kuuluu sekä fiktion maailma että kirjoittamisen maailma. Tällaisen tilan tutkiminen on mahdollista kirjoittamisen habitaatin käsitteen avulla. Rings hakee tästä tukea omalle, lähes asumisen kaltaisen pitkäaikaisen kirjoittamisen tarkastelulleen. Tutkimus tuo esille seikkoja, jotka tekevät kirjoittamisesta miellyttävää, ja elämäntapaan liittyvän asian.

JOHDANTO
2 LUOVAN KIRJOITTAMISEN TUTKIMUS
2.1 Autoetnografinen tapaustutkimus
2.2 Tutkimuskysymys
2.3 Tutkimuksen toteuttaminen

3 KIRJOITTAMISEN MENTAALINEN TILA: VAPAUS JA LEIKKI
3.1 Subjunktiivinen tila:arjen rajojen tuolla puolen
3.2 Flow-tila
3.3 Rituaali turvaa subjunktiivisen tilan ja siirtää flow-tilaan

4 LUOVAN KIRJOITTAMISEN YMPÄRISTÖ

4.1 Habitaatti: luovan kirjoittajan elinympäristö ja kirjoittamisen kasvupaikka
4.2 Habitaatio: luovan kirjoittamisen ympäristön asuttaminen ja kehollisuus

5 IDEOIDEN TILA JA KIRJOITTAMISPROSESSI
5.1 Luova ongelmanratkaisu luovassa kirjoittamisessa
5.2 Ideoiden synty elää yhteydessä subjunktiiviseen tilaan

6 KIRJOITTAMISEN TILAN PITKÄAIKAISUUS JA JATKUVUUS
6.1 Muisti ja luovuus: tunteiden ja kokemusten ajattomuus
6.2 Pitkäaikaisuus ja intuitio: vaikutukset suunnitteluun ja luomiseen
6.3 Päätäntö: päättymätön kirjoitusprosessi

LÄHTEET

Romaanin kirjoittamista voidaan tarkastella simulointina. Romaani luo maailman, johon voi eläytyä ja jonka voin kokea elävänä, jonka henkilöt koen tuntevina olentoina – juuri tätä voidaan sanoa simuloiduksi. Kirjoittaja voi kehittää simuloinnin taitojaan, kuten Markus Partanen osoittaa kirjoittamisen tutkimuksen gradussaan Historiallisen romaanin lähdetyö ja mentaalinen simulointi (2016).

Partasen tutkimuksen kohteena on mentaalinen simulointi historiallisen fiktion kirjoittamisen prosessissa. Historiallinen romaani eroaa hänen historiatutkimuksesta siinä, että romaanissa simuloidaan maailma ja lukija eläytyy siihen. Simuloinnin käsitettä käytetään kognitiivisessa tutkimuksessa ja Partanen kokeilee sitä kirjoittamiseen. Hän kirjoittaa historiallista romaania ja tutkii mielen prosesseja siinä.

Partanen keskittyy tutkimaan henkilöhahmon simulointia, kuinka romaanin minäkertoja muodostuu elävältä vaikuttavaksi hahmoksi. Hänen tavoitteenaan on tutkia mielikuvien kehittelyä kirjoittamisen hetkellä. Tätä varten hän on videoinut kirjoittamisprosessiaan, ja soveltaa videolla ns. protokolla-menetelmää eli ääneen ajattelua kirjoittamisen yhteydessä.  Tarkastelun kohteena ovat kirjoittajan päättely, havainnot ja muisti.

Simuloinnin tavat, kuten henkilöhahmon asemaan asettuminen ja henkilölle ominaisen kokemistavan kuvitteleminen ovat seikkoja, joita Partanen käsittelee pätevästi.

Markus Partanen: Historiallisen romaanin lähdetyö ja mentaalinen simulointi (2016)

1   Johdanto
1.1   Historiallisen romaanin genrestä ja historiasta
1.2   Kognitiivinen lähestymistapa kirjoittamiseen
1.3   Aiempi tutkimus
1.4   Tutkimuksen rakentuminen

2   Teoriatausta
2.1   Simulaatio, mimesis ja kulttuuriteoria
2.2   Mentaalisen simuloinnin psykologiaa
2.3   Mentaalinen simulointi, muisti ja muistot
2.4  Simuloinnin tavat

3   Esityöt simuloinnin pohjana
3.1   Tutkimusta, ajattelua ja suunnittelua
3.2   Faktojen ja elämysten etsintää
3.3   Informaation monipuolista työstämistä
3.4   Ristinveistäjän esityöt

4   Analyysin menetelmät ja kulku
4.1   Ääneenajattelumenetelmä
4.2   Analyysin kulku lyhyesti
4.3   Henkilöt, toimintakulut ja objektit

5   Mentaalinen simulointi ja suunnittelu
5.1   Toisen perspektiivin huomioiminen
5.2   Mielikuvittelu on moniaistista
5.3   Mallintava ajattelu ammentaa muistista
5.4   Tarkentavat ja väljät assosiaatiot

6   Kielellistäminen, arviointi ja monitorointi
6.1  Monitorointi ohjaa toimintoja
6.2   Mielteiden arviointia
6.3   Mielensisältöjen kielellistäminen

7   Päätäntö