Category: 3

Annemari Ahoste on tutkinut varhaisnuorten luovan kirjoittamisen mahdollisuuksia verkossa.  Hän kehitteli tutkimukseen pohjautuvaa verkkoympäristöä, jonka suunnittelu mullistui, kun hänen oli otettava vakavasti nuorten sen hetkiset tarpeet.

Nuorten inspiroitumisen tarve korostui. Näin Ahoste ottaa kirjoittamisen maisterintutkielmassaan käyttöön jo vanhentuneena terminä pidetyn inspiroitumisen. Osoittautui, että tutkimuksen nuoret toimivat vapaaehtoisessa kirjoittajaryhmässä, koska siellä inspiroituu.

Ahoste tarkastelee verkkoryhmän yhteistä luovuutta, online-viestintää ja monimediaisesta kirjoittamista uutena genrenä. Jatkuvasti uudistuvan ja muuttuvan teknologisen välineistön sijaan hän kiinnittää huomion siihen, kuinka noita välineitä käytetään luovasti.

Uusi genre on syntynyt siitä, millä tavalla nuoret ovat ottaneet uudet välineet käyttöönsä. Kirjoittamisen teknologioiden rinnalle hän hakee kirjoittamisen kokemuksen uusia muotoja, kuten kontaktikeskeinen kirjoittaminen, inspiroituminen ja ryhmäluovuus.

Sosiaalisen median ja monimediaisen kirjoittamisen aikana kaikki ei kuitenkaan muutu. ”Kirjoittamisen maailman avautuminen” on Ahosten mukaan olemukseltaan samanlainen kuin se on ollut luovan kirjoittamisen piirissä kehittynyt.

Annemari Ahoste: Inspiraatio ja luovuus nuorten verkkokirjoittajaryhmässä (2017)

1 Johdanto
2 Teoreettinen katsaus
2.1 Sosiaalinen konstruktivismi
2.2 Diskurssit kirjoittajaidentiteetin rakentumisessa
2.3 Kirjallisuusterapia

3 New writing genre inspiraation lähteenä
3.1 Nuorten verkkokulttuuri
3.2 Nuorten identiteettityö verkkoympäristössä
3.3 Diginatiivit, onko heitä?
3.4 Subjektiviteetti ja hybridin tilan muodostuminen digitaalisessa ympäristössä

4 Ryhmän mukaan muokattava verkkokurssi
4.1 Perustietoja ja ympäristö
4.2 Kurssin esittely
4.3 Kurssin suunnittelu ja osallistujien roolit

5 Hypoteesini keskiössä inhimilliset kokemukset
5.1 Synaptiset teknologiat
5.2 Kirjoittamisen opettamisesta digitaalisen kirjoittamisen opettamiseen
5.3 Kirjoittamisen flown opettaminen
5.4 Kirjoittamisen esteiden ylittäminen
5.5 Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys
5.6 Terapeuttinen tunnustaminen
6 Pohdinta
7 Johtopäätökset

Perinteisesti Raamattua on käytetty sielunhoidollisena oppaana luku- ja keskustelupiireissä, mutta onko terapialla ja sielunhoidolla varsinaista eroa?  Kirsimarja Alatalo on toiminut ohjaajana ryhmässä, joka on sielunhoidollisesti kasvuryhmä ja samalla kyseessä on kirjallisuusterapeuttinen ryhmä.

Alatalon ryhmässä on keskitytty Psalmeihin, niistä keskustelemiseen sekä kirjoittamiseen. Alatalon ryhmässä kirjoitettiin muodoltaan tiukkoja ja lyhyitä tanka – ja pantoum -runoja.

Kirsimarja Alatalo:

Raamatun käyttö kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä (2017)

JOHDANTO

1.1. Tutkimuksen taustaa

1.2. Tärkeimmät käsitteet ja tutkimusta suuntaavat valinnat

1.3. Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite

1.4. Aiemmat samaa aihetta käsittelevät kirjallisuusterapeuttiset

tutkimukset

2. KIRJALLISUUSTERAPIA

2.1. Mitä kirjallisuusterapia on

2.2. Kirjallisuusterapian teoriatausta

2.3. Kirjallisuusterapian tavoitteet

2.4. Metafora kirjallisuusterapiassa

2.5. Ryhmämuotoinen kirjoittaminen kirjallisuusterapiassa

3. SIELUNHOITOTERAPIA

3.1. Mitä sielunhoito on?

3.2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoito

3.3. Sielunhoidon suuntaukset

4. KIRJALLISUUSTERAPIA JA SIELUNHOITO KOHTAAVAT

4.1. Sielunhoito ja psykoterapia

4.2. Kirjallisuusterapian ja sielunhoidon yhteys

4.3. Kirjoittamisen terapeuttiset mahdollisuudet

5. KIRJALLISUUSTERAPEUTTISENRYHMÄN KOKOAMINEN

JA OHJAAMINEN

5.1. Tutkittavan ryhmän kokoaminen ja tutkimusluvat

5.2. Ryhmäistuntojen toteutus ja tehtäväannot

5.3. Tehtäväantojen vaikutus aineistoon

5.4. Tutkijan ja ohjaajan kaksoisrooli

5.5. Raamatun käyttö kirjallisuusterapiassa

5.6. Muu tutkimusaineisto

5.7. Naturalistinen tutkimusote

5.8. Grounded theory eli aineistoon perustuva teoria

6. AINEISTON ANALYYSI JA TULKINTA

6.1. Ryhmäistunnoissa tuotettu aineisto

6.1.1. Tankarunot

6.1.2. Pantoumrunot

6.2. Aineiston analyysimenetelmät

7. TUTKIMUKSEN TULOKSET

7.1. Metaforien analyysi ja tulkinta

7.2. Ryhmässä kirjoitettujen tekstien teemat

7.3. Raamatun merkitys kirjoittamiselle

7.4. Tutkimuspäiväkirjan analyysi

7.5. Alku- ja loppukierrosten merkitys

7.6. Kirjallisuusterapiaprosessin kokonaismerkitys

8. LOPUKSI

8.1. Johtopäätöksiä

8.2. Tutkimuksen luotettavuustarkastelua

8.3. Jatkotutkimusaiheita

Miia Pirinen soveltaa kirjoittamisen tutkimuksen gradussaan  vastakarvaan kirjoittamisen metodia erityisesti spekulatiivisen fiktion alueelle.

Feministinen vastakarvaan kirjoittaja purkaa tottumuksia ja luonnollisiksi tulleita ennakkoluuloja omista teksteistään. Pirinen kehottaa huomaamaan tarkasti seikkoja, mitä kirjoittaja kuvaa sukupuoleen sekä erityisesti vammaisuuteen liittyen. Esimerkiksi huomio kiinnittyy vammaisuuteen vain silloin, kun sillä on merkitystä. Samoin sukupuolisia konventioita voi purkaa, eikä korostaa sitä turhaan yhteyksissä, missä sillä ei ole merkitystä.

Pirisen tarkastelee omaa romaanikäsikirjoitustaan vastakarvaan kirjoittamisen kannalta. analyysiin. Hän käsittelee mm. sellaisia seikkoja kuin stereotypioita ja nähdyksi tulemista; sukupuolista mies-nainen binääriä ja siitä vapautumista, rodullistamista, seksuaalisia kysymyksiä ja kehollisuutta.

Miia Pirisen tutkimuksessa feministinen analyysi ja kirjoittamalla tapahtuva työskentely iskee erinomaisesti proosailmaisuun pesiytyviä ennakkoluuloja vastaan.

Miia Pirinen: Vastakarvaan kirjoittaminen feministisen fiktion kirjoittamisen menetelmänä (2017).

1 Johdanto

2 Feministisen kirjoittamisen tutkimuksen lähtökohtia

2.1Feminismi

2.2 Oma positio

2.3 Feministinen tutkimus ja intersektionaalisuus

2.4 Feministinen kirjallisuudentutkimus

2.4.1 Vastakarvaan lukeminen

2.5 Feministinen fiktio ja naiskirjallisuus

2.5.1 Naiskirjoitus ja naisten estetiikka

2.5.2 Miesvaltainen kaanon ja universaali estetiikka

2.6 Feministinen kirjoittaminen ja toisin kirjoittaminen

2.6.1 Muoto ja kirjoittajan makuaisti

3 Kirjoittamiskäsitys ja kirjoittamisen prosessi

3.1 Kirjoittamisen luonne ja feministinen intuitio

3.2 Prosessikirjoittaminen ja feministisen kirjoittamisen prosessi

3.3 Palautteen antaminen itselle ja lukijan huomioiminen

4 Spekulatiivisen fiktion mahdollisuudet

4.1 Spefi ja sen poliittisuus

4.2 Feministinen spefi ja feministiset utopiat

5 Representaatio ja Mustekalan ja kellosepän feminismi

5.1Representaatio.

5.1.1Määritelmät

5.1.2 Nähdyksi tuleminen ja mahdollisuudet

5.1.3 Stereotypiat, toiseus ja autenttisuus

5.1.4 Kuka saa kirjoittaa mistäkin

5.2 Sukupuoli

5.2.1 Sukupuolen käsite, sukupuoliroolit ja sukupuolittunut yhteiskunta

5.2.2 Sukupuolen performatiivisuus ja binääri

5.3 Seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen

5.3.1 Naisen seksuaalisuus, seksuaalinen oppressio ja raiskauskulttuuri

5.3.2 Heteroseksuaalisuus ja -normatiivisuus

5.3.3 Homoseksuaalisuus

5.3.4 Romanssit ja bury your gays

5.4 Rotu ja etnisyys

5.5 Kehollisuus ja kauneuskäsitykset

5.6. Vammaisuus

5.6.1 Näkökulmia ja määritelmiä

5.6.2 Ongelmalliset tarinat ja taustaoletukset

5.6.3 Toivotut tarinat ja fiktion mahdollisuudet

5.6.4 Oletettu lukija, samastuminen ja vammaisuuden rooli tarinassa

5.6.5 Ableismi ja kielenkäyttö

5.7 Yhteiskuntaluokka

6 Päätäntö ja lähteet