Category: Kirjoittamisen tutkimus

Posted on

Etnografiassa kirjoittamisen kysymykset ovat tuttuja

Englanninkielinen KIRJOITTAMINEN JA ETNOGRAFIA -TEEMANUMERO ON ILMESTYNYT, toimittajana Emilia Karjula.

2022/2/1: Emilia Karjula (ed): Creative Writing and ethnography: Four explorations (Introduction)

2022/2/2: Johanna Pentikäinen: Developing Somatic Writing from the Perspective of the Feldenkrais Method
Kirjoittamisen ja somaattisen harjoittelun dynaamisen vuorovaikutuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, miten kehon kehollinen tieto, kyky aistia, oppia ja muuttua voi vaikuttaa kirjoittamiseen.

2022/2/3: Runa Hestad Jensen: The voice lessons
Äänitunnit lauluäänille ja akateemisille äänille. Äänitunneilla Jensen liikkuu materiaalisen lauluäänen ja teoreettis-filosofisen, akateemisen äänen maailmoissa uuden materialismin ja performatiivisen autoetnografian ohjaamana.

2022/2/4: Kim Silow Kallenberg: Rock Star Dreams Co-created (auto)ethnography
Artikkelin ensimmäinen osa käsittelee kahden lapsuudenystävän kuolemaa, se on kerronnallinen kooste haastatteluista Marcuksen ja Noelin kuoleman  jälkeen. Toinen osa on teoreettista ja metodologista pohdintaa siitä, kuinka menetyksen jälkeen voidaan kirjoittaa surevien ääniä – kuinka ne asettuvat yhteen, osaksi heterogeenistä kokonaisuutta.

2022/2/5: Nora Rinne: Are you real: writing verbatim performance with ethnographer´s tools
Nora Rinne soveltaa lasten kanssa tutkimusta tekevän taiteellisen tutkijan lähestymistapaa. Hänen performanssinsa perustuvat sanatarkkoihin lasten lausumiin: “todellisten ihmisten, todellisiin sanoihin”. Artikkelissaan hän kysyy, mikä on totuusvaatimus sanatarkassa esityksessä ja miten se toimii yhdessä taiteellisen luovuuden kanssa? Hänen mukaansa tarvitaan taiteilijan ja etnografin luovia taitoja, jotta transkriptiot ja esitetyt aineistot pysyvät elävinä ja kommunikoivina ja jotta tutkimus pysyy vastavuoroisena.

Posted on

Väitös: Vesa Lahti: Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa

Prosessikirjoittaminen on keskeinen kirjottajakoulutuksen menetelmä, se toimii myös kääntämisen kohdalla – prosessi opettaa kirjoittajaa vaihe vaiheelta. Ohjaus ja opiskelijaryhmän kommentointi kuuluvat tähän prosessiin. Siksi kirjoittamisen opetustya voi kehittää konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Nykyään se onkin yleisin oppimisen taustafilosofia. Oppiminen on esimerkiksi kääntämisen kykyjen kehittämistä ja konstruoimista.

Vesa Lahti on tutkinut Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen oppiaineeseen kuuluvia kääntämisen kursseja, joita hän on opettanut monta vuotta yhdessä prof. Tuomo Lahdelman kanssa. Tutkimuksen aineistona on käännösten versioita ja opiskelijoiden haastatteluja monen vuoden ajalta. Vesa Lahti analysoi opiskeluprosessin eri vaiheissa tehtyjä käännöksiä ja tarkastelee millä tavalla tekstit kehittyvät.

Tutkimuksessa on kaksi osaa, toinen keskittyy opetukseen, ja toinen taas kääntämisen luovaan prosessiin sekä siinä oppimiseen. Tutkimus osoittaa, mikä anti luovalla kirjoittamisella ja kirjallisuuden opiskelulla on kääntämistaitojen kehittymiseen.

Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80030

1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen aihe
1.2 Tutkimusmenetelmät
1.3 Tutkimusaineisto
1.4 Tutkimuksen teoreettiset taustat
1.5 Aikaisempi tutkimus
1.6 Dispositio
2 KONSTRUKTIVISTISESTA OPPIMISKÄSITYKSESTÄ
2.1 Oppimisen lähtökohtia
2.2 Konstruktivismi käsitteenä
2.3 Kollaboratiivinen oppiminen
2.4 Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja symbolinen interaktionismi
2.5 Sosiokonstruktivistisesta oppimisen ohjauksesta ja pedagogiikasta
3 KÄÄNTÄMISEN JA ADAPTAATION KURSSIN TYÖSKENTELYMETODEISTA
3.1 Prosessikirjoittaminen
3.2 Prosessikääntäminen
3.3 Kääntämisen ohjaus kurssilla luovan kirjoittamisen oppimissuunnitelman mukaan
3.4 Opiskelijoiden näkemyksiä opetusjärjestelyistä
3.5 Esimerkki käännösprosessin toteutumisesta:
käännösharjoitus Raymond Carverin runosta
4 PALAUTE
4.1 Palautetapoja
4.2 Kirjoittajakoulutuksen palautesisällöistä
4.3 Kysymyksiä ja vastauksia kääntämisen ja adaptaation kurssin palautekäytännöstä
4.4 Palautekeskustelu opiskelijoiden kanssa
5 KÄÄNTÄMISEN ONGELMIA
5.1 Kääntämisen teoriaa ja kääntämisen käsitteitä sekä kääntäjän
kompetenssista
5.3 Keskustelua kääntämisestä Jaana Nikulan kanssa – opiskelijoiden
käsitysten taustaksi
Kääntäminen professiona ja toimintana
6 KÄÄNTÄMISEN JA ADAPTAATION KURSSILLA OPETETTAVIA KOKONAISUUKSIA
6.1 Adaptaatio
6.2 Epiikan kääntämisen erityisongelmat
6.3 Näytelmän kääntämisen erityisongelmat
6.4 Lyriikan kautta kääntämisen erityisongelmat
6.5 Välikielen kautta kääntämisen erityisongelmat
6.6 Vanhan kaunokirjallisuuden kääntäminen ja puhekielisyyden välittäminen
7 LUOVUUS, SUBJUNKTIIVINEN TILA JA HABITAATTI
7.1 Luovuudesta
7.2 Luovuus Mihály Csíkszentmihályin mukaan
7.3 Kirjailija ja luova kääntäjä
7.4 Kääntämisen subjunktiivinen tila ja habitaatti
8 TULOKSIA JA EHDOTUKSIA KURSSIN KEHITTÄMISEKSI
8.1 Tulosten yhteenveto
8.1.1 Lähtökohtia ja taustatietoja
8.1.2 Kurssin alussa
8.1.3 Käännöstekstien käsittelystä ja kyselyistä
8.1.4 Adaptaation osuudesta
8.1.5 Käännösversioiden kirjoittamisesta
8.1.6 Oman toiminnan tarkastelua ja kurssin
kehittämismahdollisuuksia


SUMMARY ……………………………………………………

Posted on

Sari Mäki-Penttilä: Metsänpohjan kautta kohtasin ulkoilmakirjoittajat.

Camille Manfredi, Nature and Space in Contemporary Scottish Writing and Art. (2019)

Camille Manfredi kirjoittaa ulkoilmakirjoittajien ja vaeltavien taiteilijoiden kautta esiin toisenlaista Skotlannin karttaa. Poeettisen maantieteen karttaa, joka pohjautuu erilaisiin taiteilijoiden paikantumisiin ulkoluonnossa. Maantiedettä lähestytään kognitiivisina rakenteina, jotka voivat olla sanallisia tai sanattomia.

Polkuolento (Robert Macfarlane) vaeltaa ja kokee yhteyttä kauas menneisyyteen polkujen muistilinjojen kautta.

Poeettinen kalastaja (Andrew Greig) istuu rannalla ja kalastaa sekä runoja että kaloja.

Mentaalinen maantieteilijä (Linda Cracknell) keikkuu ponin selässä kirjoittaen.

Andy Goldsworthy nostaa luonnonkiviä päällekkäin korjatakseen Skotlannin maaseudun lammastarhoja. Kiveä nostaessaan hän yhdistyy menneisyyteen, toiseen aikaan tässä ajassa ja tässä hetkessä. Hän on agrikulttuurin monumentin äärellä.

Manfredin tutkimia taiteilijoita yhdistää myös heidän teostensa ympäristöystävällisyys ja -vastuullisuus. Teokset eivät niinkään ilmennä ihmiskeskeistä läsnäoloa, vaan lä-hinnä ymmärrystä siitä, että ihminen on osa luonnonhis-toriaa ja että ympäristö on prosessi eikä muuttumaton tila.

Sari Mäki-Penttilän katsaus kokonaisuudessaan löytyy täältä

SCRIPTUM 2/2020 Creative Writing Research Journal

Posted on

Kirjoittamisen rituaali ja leikki (väitös 28.11)

Emilia Karjulan väitöstutkimus syventyy kirjoittamisen prosessiin rituaalin ja leikin käsitteiden näkökulmasta.

Tutkimus yhdistää kokeilevaa etnografiaa ja luovan kirjoittamisen tutkimusta. Se on folkloristitaustaisen kirjoittajan ja kirjoittamisen ohjaajan väitöskirja Jyväskylän yliopistolle.

Sommitellut muusat keskittyy luovan kirjoittamisen prosesseihin. Se tarkastelee kirjoittajaryhmän toimintaa rituaalin ja leikin käsitteiden avulla. Tutkimus pohjautuu kirjoittajaryhmässä toteutettuun kenttätyöhön ja tekijän kaunokirjalliseen työskentelyyn, jonka komea huipennus oli monitaiteinen Museion Tarot -hanke yhdessä kuvataiteilija Eero Merimaan kanssa.

Konkreettiset kirjoittamistilanteet ja niissä tapahtuvat liikahdukset ovat väitöskirjan polttopisteessä. Luova kirjoittaminen ja etnografinen tutkimus kohtaavat haastatteluista ja harjoituksista nousevan aineiston analyysissa. Työ pyrkii tuottamaan kirjoittamisen tutkimukselle uusia metodologisia suuntia.

Luova kirjoittaminen näyttäytyy monisäikeisenä tapahtumakulkuna. Siihen osallistuvat kirjoittajien ja heidän välisten yhteyksiensä lisäksi materiaaliset ympäristöt ja välineet, tilat ja esineet.

Tutkimus sisältää myös ohjeita kirjoittamisrituaalien toimittamiseen. Sommitellut muusat on kaikkineen antoisaa luettavaa kelle hyvänsä kirjoittamista oppivalle ja opettavalle.

Emilia Karjula on kirjoittaja, kirjoittamisen tutkija ja ohjaaja

Filosofian maisteri Emilia Karjulan kirjoittamisen väitöskirjan ”Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” tarkastustilaisuus pidetään 28. marraskuuta kello 12 alkaen. Vastaväittäjinä toimivat esitystaiteilija, taiteen tohtori Pilvi Porkola (Taideyliopisto) sekä vieraileva tutkija, FT Johanna Pentikäinen (Columbia University). Kustoksena toimii yliopistonlehtori, dosentti Risto Niemi-Pynttäri (Jyväskylän yliopisto).

Linkki väitöstilaisuuteen:

https://r.jyu.fi/dissertation-karjula-281120

Sommitellut muusat -teoksen julkaisija ntamo

https://www.ntamo.net/product/948/emilia-karjula-sommitellut-muusat-2020

Posted on

Johanna Kulmala: Family Letters from 20th-century Czechoslovakia

This letter collection is a story about a woman called Mařenka. She has not written any of these letters herself but she and her family have been their recipients. Johanna Kulmala has studied how the classic narrative model, created by Labov and Waletzky as early as in the 1960s, functions when searching for narrations and parts of narration in this correspondence.

The correspondence which Kulmana has studied for her dissertation begins from the late years of Austro-Hungarian double monarch, it leads its readers through the First and the Second World War and the inter-war years, the First Czechoslovakian Republic. It ends to the Cold War.

Scriptum 2/2020 has published the lectio praecursoria of Johanna Kulmala’s dissertation, when she presents how the famous Labov’s model functions in these letters.

Johanna Kulmala: A Narrative model of Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia

Johanna Kulmala: “The letter is only a poor expression of what the heart over-flows: Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia” , dissertation in University of Jyväskylä, 2020.

Posted on

Satu Erra: Minä kirjoittajana, lukio ympäristönä

Kirjoittamista ei voi erottaa ympäristöstään. Satu Erran väitöstutkimus Minä kirjoittajana – lukio ympäristönä, näkökulmia kirjoittamisen opetukseen (2020) selvittää, millaisessa kirjoittamisen kontekstissa lukiolaiset toimivat opiskellessaan äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Ympäristöä lähestytään kahdesta näkökulmasta. Institutionaalista ympäristöä edustavat opetussuunnitelmat sekä ylioppilaskokeen määräykset. Opiskelijoiden näkökulma tulee ilmi kirjoittamista pohtivissa teksteissä, jotka on tuotettu tätä tutkimusta varten. Kahdessa osatutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisen diskursseja näissä aineistoissa. Yhdessä osatutkimuksessa analysoidaan kirjoittamisen tarjoumia ja yhdessä sitä, miten reflektio näkyy kirjoitelmissa.

Laadullinen analyysi keskittyy diskursseihin, tekstien sisältöön sekä kielellisiin valintoihin. Tutkimuksen perusteella kirjoittamisen opetus on ollut aineiston keräysajankohtana varsin monipuolista, eikä opetus tai arviointi ei ole perustunut vain yhteen kirjoittamiskäsitykseen.

Ylioppilaskokeen, opetussuunnitelman ja opiskelijoiden käsitykset kirjoittamisesta kuitenkin eroavat toisistaan. Lukion opetussuunnitelmassa on ollut enemmän kirjoittamisen diskursseja kuin ylioppilaskokeessa, mikä tarkoittaa, ettei kansallinen koe vastaa täysin opetussuunnitelmaa.

Opiskelijoiden käsitykset kirjoittamisesta puolestaan eroavat opetusta ohjaavien dokumenttien käsityksistä. Lukiolaiskirjoittajat ovat tutkimuksen perusteella heterogeeninen ryhmä, mutta monet kirjoittamisen ongelmat liittyvät kuitenkin samoihin seikkoihin, kuten kirjoittamisen vähäiseen sosiaalisuuteen, kirjoittamisprosessiin sekä arviointiin. Reflektio ja itsen ymmärtäminen ilmenee opiskelijoiden kirjoitelmissa pyrkimisenä vuorovaikutukseen. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sekä reflektiivistä kirjoittamista että erilaisten kirjoittamiskäsitysten tarkastelua kannattaa kehittää osana lukion kirjoittamisen opetusta ja lukion kirjoittamista arvioida osin myös irrallaan ylioppilaskokeen arviointiperusteista


Satu Erra: Minä kirjoittajana – lukio ympäristönä, näkökulmia kirjoittamisen opetukseen(2020)
ISBN 978-951-39-8261-4

Artikkeliväitöskirjaan sisältyy seuraavat artikkelit

  • Artikkeli I: Erra, S. & Svinhufvud, K. (2017). Kirjoittamisen diskurssit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa ja äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä. Virittäjä 121(3), 316–354. DOI: 10.23982/vir.51462
  • Artikkeli II: Erra, S. (2019). Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä. Sananjalka 61, 165–181. DOI: 10.30673/sja.80207
  • Artikkeli III: Erra, S. (2018). Kirjoittamisen tarjoumat lukiossa. Scriptum : Creative Writing Research Journal 5(1), 47–94. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801091111
  • Artikkeli IV: Erra, S. (2020). Lukiolaisten kirjoittajaidentiteetit ja itsen ymmärtämisen prosessi – reflektiivinen kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Ainedidaktiikka 4(2), 24–42. DOI: 10.23988/ad.84774

Posted on

Johanna Kulmala tutki Tšekkiläisen perheen kirjeenvaihtoa 1900-1969.

Johanna Kulmala on väitöstyössään tutkinut tšekkiläisen perheen kirjeenvaihtoa kertomusten näkökulmasta. Kirjeet kertovat yhden kehystarinan ja useita pienempiä sivujuonia vuosilta 1900–1969. Nämä tarinat ja kirjeiden tarinallisuus on ollut mahdollista löytää narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla.

Kirjeessä äänen saavat useat sellaiset toimijat, joita ei kovinkaan usein kuulla: teini-ikäiset rakastavaiset Itävalta-Unkarin viimeisinä aikoina, nuori munkki luostarin yksinäisyydessä, keskitysleirivanki Sachsenhausenista ja naiset rakentamassa maataan uudestaan sodan raunioiden keskellä.

Tutkimus perustuu narratiiviseen teoriataustaan, kirjeisiin sekä kenttätyöjaksoihin Tšekin tasavallassa ja muualla Keski-Euroopassa, joiden aikana on käyty tapahtumapaikoilla ja haastateltu kirjeenvaihtoon liittyvien henkilöiden sukulaisia ja tuttavia.

Tutkimustuloksia ja tutkimuksen lähestymistapaa voi soveltaa esimerkiksi muiden kirjekokoelmien tutkimuksessa tai muiden omaelämäkerrallisten tekstien analysoimisessa ja niiden asettamisessa osaksi aikalaiskuvaa. Lähestymistapa voi olla hyödyllinen myös tietokirjoittajalle tai historiallisen romaanin kirjoittajalle, jolla on käytössä vastaavanlainen aineisto työstettäväksi.

Johanna Kulmalan kirjoittamisen väitöskirja “The letter is only a poor expression of what the heart over-flows: Family Letters from the 20th-century Czechoslovakia” löytyy osoitteesta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71480

Posted on

SCRIPTUM 1/20 kirjoittamisen tutkimusta

Creative Writing Research Journal, Scriptum Jyväskylän yliopistosta, 2020 ensimminen numero on julki. Osoitteesta löytyy myös erikseen jokainen artikkeli:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68658