MOVIN TO MARGINS – IOWA UNIVERSITY
Yhteenveto kurssista
Kurssi oli ajalla 15.7. – 31.8.2018 Kurssin vetäjänä toimi Pamela Marston, joka opettanut kirjoittamista yli kaksikymmentä vuotta. Pamela on opettanut aikaisemmin Uppsalassa ja nimeni vuoksi laittoi viestiä minulle kysyäkseen olenko ruotsinkielinen. Muuten kurssin opettajalta ei saa palautetta tehtävistä, rinnakkaispalautetta saa vain muilta kurssilaisilta. Pamela ilahtui kun kerroin, että olin saanut suosituksen kurssiin opettajalta Jyväskylän yliopistolta. Hän oli googlannut yliopiston sivuilta oliko siellä vielä vanhoja tuttuja, mutta ei löytänyt heitä. Pamela kirjoitti, että mieluusti saisi tietoa onko kurssia pidetty hyödyllisenä Jyväskylän yliopistolla.
Kurssille osallistujat saivat lukuläksyä, kuunnella luennoitsijoita, ottaa osaa keskusteluihin teksteista/aiheista ja tehdä kirjoitustehtäviä. Kurssilla kuuntelimme videoluentoja seuraavilta kirjoittajilta
Oppiminen
Kurssille osallistujat olivat kotoisin ja lähtöisin sekä tuntuivat asuvan myös useissa maissa. Suomessa tuskin koskaan voi tulla vastaan näin montaa eri kulttuuria, mikä tietenkin näkyy kirjoittajien teksteissä. Kirjoittajia oli tietenkin monentasoisia, aivan huippuja sekä sitten paljon muuta.
Ihan kaikkien tarinoita ei aina ehtinyt lukea, sekä joskus aloitus ei ehkä tuntunut niin kiinnostavalta, jotta olisi halunnut lukea kirjoituksen loppuun. Loistavia tarinoita oli kuitenkin mahdottoman paljon ja vaikka tarina itsessään ei olisi ollut aina parhaimmalla tavalla kirjoitettu, niin aiheen kiinnostavuuden takia ei kirjoitusta voinut jättää kesken. Mielikuvitus, kokemukset ja erilaiset historiat takasivat laajan kirjon teksteissä. Tapoja oli varmasti niin monta kuin opiskelijaa, en oikein edes tiedä kuinka paljon opiskelijoita oli, mutta paljon.
Keskusteluosuuksiin opettaja aloitti kysymällä kysymyksiä eri teksteistä aina aiheeseen liittyen. Tekstien kirjo oli kaikenkattava, yksi suosikeistani oli New Yorkerin As you would have told it to me (sort of) if we had known each other before you died, kirjoittajana ruotsalainen Jonas Hassen Khemiri. Esseessä protagonisti on epätietoinen mikä on todellisuutta ja mikä kavereiden pilaa.
Pamela aloitti keskustelen tämän esseen pohjalta kysymyksellä: miten kirjoittaja käytti protagonistin tunteita vakuuttaakseen lukijoita, että tarinalla on salainen todellisuus kerrotun takana? Tarinan lopussa paljastuu harhakuvitelma, opettaja kysyi kuinka pystymme kasaamaan todellisuuden tämän takana? Kysymyksillä tarinoiden pilkkoaminen ja analysointi oli ihan uutta itselleni. Kysymykset johti usein siihen, mitä kyseistä tapaa käyttäminen vaikuttaisi omiin tarinoihin. Tässä tarinassa puhuttiin myös kertojan ja kirjoittajan äänestä sekä onko kertoja luotettava vai ei. Koin haastavimmiksi osuuksiksi kurssissa kirjoitustehtävät. Kun ei kirjoita englanniksi ja ei ehkä ole edes tavoitteena vaihtaa kieltä, niin aina on työlästä kirjoittaa muulla kuin äidinkielellä. Tarinassa nyanssit tekevät paljon, omaa tyyliä on vaikea tuoda esiin muilla kuin omalla äidinkielellä, ellei ole tottunut ja kirjoittanut paljon jollain tietyllä kielellä. En kuitenkaan ottanut asiasta stressiä, tässä ei kuitenkaan ollut englanninkielen kurssista kysymys ja tarinan jälkeen olikin tarkoitus kirjoittaa vielä selitys mihin tekstillään pyrki. Kurssi oli todella antoisa ja suosittelen kurssia kaikille kirjoittamisen opiskelijoille.
Pamela kertoikin seuraavasta kurssista, joka on “Stories of Place”. Kirjoitin kurssille pienen tarinan, joka sijoittui Hiittisten saaristoon. Ajettelin sen olevan erilainen ja poikkeava muista, tämän tarinan pohjalta Pamelakin ajatteli minun saattavan kiinnostua marraskuun 15. alkavasta kurssista.
