Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa

Kuinka kirjoittaa hevosesta? Millainen on hevosen ruumis ja mieli, kuinka ratsastaja saa kosketuksen siihen? Katri Komin maisterintutkielma kuuluu uudenlaiseen eläinten esiin kirjottamiseen, sekä sen myötä eläinfilosofiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen.

Komin tutkimuksessa tarkastellaan hevosta luonteena ja toimijana. Kirjallisuuden ihmiskuvauksesta ei välttämättä ole pitkä matka tämän kumppanuuseläimen kuvaukseen.

Katri Komi: Uskottava hevoshahmo romaanissa (2021)

1 SELKÄÄN NOUSU
1.1.Tutkimuksen yleiset lähtökohdat
1.2Tutkimuksen henkilökohtaiset lähtökohdat
1.3Tutkimuskysymys


2 VAPAATA KÄYNTIÄ
2.1Teoreettisia kysymyksiä
2.1.1 Posthumanismin vaikutuksesta eläinkäsityksiin
2.1.2 Ekokritiikistä ja representaatiosta
2.1.3 Zoonarratologiaa kohti
2.1.4 Muutakin kuin antropomorfismia ja -sentrismiä
2.1.5Tunteista
2.2 Zoografinen havainnointi
2.2.1 Havainnointia hermeneuttis–fenomenologisessa viitekehyksessä.
2.2.2 Havaintokohteeni
2.3 Työpäiväkirja


3 HARJOITUSRAVIA JA KENTTÄISTUNTAA
3.1 Aineisto
3.1.1. Hevonen monilajisessa romaanissa
3.2. Henkilöhahmoista hevoshahmoihin.3.2.1Subjekti, toimija, persoona.

  1. KIITOLAUKKAA HARJUMAASTOSSA
    4.1 Onnellinen hevonen
    4.2 Oman äänen kautta
    4.3Uskottavat hevoshahmot ja tunteet
    5 LOPPUKÄYNTI KOHTI TALLIA

Milla Mäenpää: Novellin henkilöhahmojen luomisprosessi

Henkilöhahmon kehittely on pakosta kaksinaista: toisaalta kyse on kirjoituksesta ja toisaalta hahmo rinnastuu todellisiin ihmisiin. Henkilö on tekstiä joka herättää mielikuvan ihmisestä, molempien puolten huomiointia tarvitaan kirjoittamisen tutkimuksessa. Luovassa prosessissa kirjoittaja ei voi välttää näitä kumpaakaan. Milla Mäenpää keskittyi tutkimaan, millaista mielikuvien kehittelyä henkilöhahmojen luominen on.

Kirjoittamisen maisterintutkielmassa Mäenpään aiheena oli novellin henkilöhahmojen luomisprosessi sekä rajoitukset, joita novelli tähän asettaa. Hän soveltaa Baruch Hochmanin (1985) henkilöhahmoteoria, jossa kahdeksan eri muuttujan avulla tarkastellaan henkilöhahmoja. Muuttujat ovat tyyliteltyys, koherenssi, eheys, kirjaimellisuus, monitahoisuus, läpinäkyvyys, dynaamisuus ja sulkeutuneisuus.

Milla Mäenpää kirjoitti tutkielmaa varten kolme novellia ja tarkastelee niiden kirjoitusprosessia työskentelypäiväkirjan perusteella. Siinä hän pohtii novellien kirjoittamisen aikana syntyneitä kysymyksiä ja ajatuksia ja tehtyjä valintoja.

Novellit ”Kyltymätön”, ”Narskuttaja” ja ”Seuralainen” novellien kirjoittamista tarkastellaan työpäiväkirjan kautta, ja hahmot myös analysoidaan Hochmanin malliin tukeutuen. Henkilöistä puhutaan osin samalla tavalla psykologisesti kuin elävistäkin ihmisistä, ja malli toimii hyvin.

Milla Mäenpää: Novellin henkilöhahmojen luomisprosessi

1 Johdanto
1.1 Tutkimuksen tarkoitus.
1 1.2 Tutkimusmenetelmä, teoriatausta ja aineisto.
2 2 Henkilöhahmo kertomakirjallisuudessa
2.1 Näkökulmia henkilöhahmoon
2.2 Hochmanin kahdeksan kategorian malli

3 Novellin teoriaa
3.1 Novellin määritelmä ja fantastisen novellin elementit
3.1.1 Novellin suhde romaaniin
3.2 Novellin historiaa
3.3 Novellin alalajit ja muita lyhyen fiktion lajeja

4 Kirjoittamisen luova prosessi
4.1 Kirjoitusprosessista yleisesti
4.2 Novellin kirjoittamisesta
4.2.1 Kirjoittajan suhde novelliin

5 Henkilöhahmon luomisen prosessi novellissa
5.1 Novellin kirjoitusprosessi
5.2 Henkilöhahmojeni tarkastelu Hochmanin teorian pohjalta
5.2.1 Tyyliteltyys
5.2.2 Koherenssi
5.2.3 Eheys
5.2.4 Kirjaimellisuus
5.2.5 Monitahoisuus
5.2.6 Läpinäkyvyys
5.2.7 Dynaamisuus
5.2.8 Sulkeutuneisuus

6 Päätäntö
Lähteet
Tutkimusaineistot

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73060

Emilia Karjula: Subjuntiivinen tila kirjoittamisessa

Teoria luovan kirjoittamistilan subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä, “Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” ( 28.11. klo 12. )

Linkki väitöstilaisuuteen:
https://r.jyu.fi/dissertation-karjula-281120

Teoria luovan kirjoittamisen subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä. Mutta mitä tarkoittaa subjuktiivisuus tuossa rituaalin ja leikin omaisissa kirjoittamistapahtumissa? Karjula käsittelee aihetta artikkelissaan (2015) täällä
Scriptum vol 2

Rituaali liittyy asioihin, joita kirjoittajat tekevät päästäkseen kirjoittamaan. Subjunktiivisella tilalla Karjula tarkoittaa tavallisen arkielämän ulkopuolista tilaa, jossa luovuus vapautuu. Subjunktiivisen tilan saavuttamisen rituaalit löytyvät myös kirjoittajaryhmästä, kun osallistujat hyväksyvät arkimaailmasta poikkeavat säännöt: täällä epätavalliset asiat ovat sallittuja ja hyväksyttyjä.

Sanna-Leena Knuuttila: Selkoromaanin kirjoittamisesta

Sanna-Leena Knuuttila: Vaikuttavaa ja samastuttavaa sotahistoriaa selkokielisen romaanin kirjoittaminen (2020).

Sanna-Leena Knuuttila tutkii kielellisiä keinoja selkokielisen romaanin kirjoittamisessa. Hänen kolmas selkoromaaninsa vie Lapin sodan aikaan, nuoreen Annaan, joka saa tehtäväkseen kuljettaa talon karja pois sota-alueelta. Pro gradussaan hän tutkii kuinka kirjoittaa yksinkertaisemmin, selkeämmin, ymmärrettävämmin ja samaistuttavammin.

Knuuttila käy tarkkaan läpi millaista selkeyttämistä ja samastuttavuutta lisäävää työtä selkokirjailija tekee käsikirjoituksensa kanssa. Konkreettisten paikkojen sekä eläytymisen mahdollistavan ajankuvan luominen, sekä vaikuttavan sankarihahmon luominen tarjoaa samastuttavia elementtejä selkolukijalle.

Kirjoittamisen tutkimukselle ominaisesti Knuuttila tarkastelee selkotekstin syntyprosessia. Selkokielen kannalta kirjoittamisen prosessi on selkeyttämistä, yksinkertaiseksi ja helposti hahmotettavaksi. Analyysi osoittaa konkreettisesti, mikä on ilmaisussa milloinkin hämärää ja vaikeaa, ja kuinka se muuttuu selkokieliseksi. Knuuttila tuo erityisen onnistuneesti esille oman kirjoitusprosessinsa, joka on jatkuvaa selkeämpien ja yksinkertaisempien ilmaisujen hakemista.

1.JOHDANTO
1.1.Tutkimusaineisto

1.1.1.JATKOSOTA
–Jatkosodan arkea selkosuomeksi -tietoteos..
1.1.2.Annan tarina-romaanikäsikirjoitus
1.2.Tutkimusaineisto selkokielellä
1.3.Selkokielinen kirjallisuus Suomessa.

2.SELKOKIELI, OHJEISTUS JA RETORIIKKA. 2.1.Selkokielen kohderyhmät
2.2.Selkokielellä kirjoittamisen ohjeistus
2.3.Selkokielisyys ja argumentointi
2.4.Tunteiden herättämisen retoriikkaa

3.HISTORIASTA KIRJOITTAMINEN
3.1.Historiatietokirja
3.2.Historiallinen romaani
3.3.Faktaa ja fiktiota historiasta

4.SELKOKIELISYYS
4.1.Tekstin rakenteet faktassa ja fiktiossa
4.2.Kieliopillinen selkeys
4.3.Ymmärrettävä sanasto
4.4.Tietoteksti ja romaani.

5.SANKARUUS
5.1.Kuka on sankari?
5.2.Sankaruuden retoriikkaa selkokielellä

6.PÄÄTÄNTÖ
7.LÄHTEET
LIITE8.1.T aiteellinen osuus: Selkokielisen romaanin käsikirjoituksen toisen version ensimmäinen ja viides luku.

Maisa Kurko: Nainen junassa voitti Suomen osakilpailun Flash Fiction kisassa!

Rouva junassa

Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.

Euroopan laajuinen yleisöäänestys on käynnissä toukokuun 2020 loppuun asti. Oman maan edustajaa ei saa äänestää – kannattaa lukea alkuperäiset tai englanninkieliset käännökset ja äänestää.

Suomalaiset kirjoittajat aktiivisia Flash Fiction kisassa.

Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.

” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)

  • Catalan: 5
  • Czech: 8
  • Danish: 95
  • Dutch: 246
  • English: 62
  • Finnish: 208
  • French: 137
  • German: 85
  • Hebrew: 181
  • Portuguese: 103
  • Spanish: 249
  • Swedish: 15