Kosketuksella tai liikutuksella (touch) viitataan tässä kuuntelemisen, havaitsemisen, liikkumisen ja kirjoittamisen muotoihin. Liikuttajana ovat kirjoitukset, jotka välittävät Suomalaisiin mielisairaaloihin liittyviä muistoja ja kokemuksia. Artikkeli kuuluu Kehoon kaiverrettu nimisen tutkimusprojektin tuloksiin. Artikkelin perustana ovat ne vaikutukset, joita mielisairaalamuistojen lukemisella on ollut tutkija-tanssija Kirsi Heimoselle. Hänen tutkimuksensa tausta on tanssissa, koreografiassa, somaattisen liikkeen harjoittelussa ja kokeellisessa kirjoittamisessa. Fenomenologinen lähestymistapa on ollut lhänen taiteellisten tutkimushankkeidensa lähtökohtana.
Kirjoittamisen tutkimuksen julkaisun, SCRIPTUM Creative Writing Research Journal -teemanumeron aiheena on etnografia. Julkaisuun haetaan artikkeleita, jotka käsittelevät mm. persoonallista kerrontaa ja etnografiaa, kirjallisten tekstilajien käyttöä, autoetnografiaa, kirjoituksen reflektiota etnografiassa.
Käsikirjoitusversioiden deadline 14.2.2022. Tekstit voivat olla joko suomen tai englannin kielisiä, maksimissaan 7500 sanaa, osoitteeseen creativewritingstudies@jyu.fi
Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies ISSN 2342-6039
Call for papers
Scriptum special issue: Creative writing and ethnography
Submission deadline 14 February 2022
Articles of maximum 7500 words are welcome in Finnish and English and should be sent to creativewritingstudies@jyu.fi
Guest editor: PhD Emilia Karjula, University of Turku
For additional information, please contact Emilia Karjula, emilia.karjula@utu.fi
Ethnographies are, and have been written in various ways. The crisis of representation and the rise of reflexive ethnography have led to a heightened awareness of textuality and genre. Clifford Geertz (1980) famously wrote about blurred genres, while Laurel Richardson (2005,1415) notes how ethnographic writing can morph into “auto-ethnography, fiction, poetry, drama, readers’ theater, writing stories, aphorisms, layered texts, conversations, epistles, polyvocal texts, comedy, satire, allegory, visual texts, hypertexts, museum displays, choreographed findings, and performance pieces”, to name a few.
The connections between ethnography and creative writing become most apparent when we look at ethnographies as texts written by specific authors with their own writerly voices, epistemologies and techniques. Autoethnography and reflexive writing make space for personal narratives and studies of authorship. Ethnographers, as well as creative writers, make textual experiments, build plots, describe characters and work with their senses to give the reader a felt experience of events.
This special issue of Scriptum invites researchers to reflect on convergences or collisions in the fields and margins of ethnography and (creative) writing research. Possible topics include, but are not limited to:
Genres of creative writing in written ethnographies
Possibilities of creative writing in producing, analyzing and representing ethnographic data
Ethnographic research of creative writers / writing groups / creative writing pedagogy
Ethnographic studies of the writing process
Epistemological, methodological and ethical issues in creative writing and ethnographic research
Language-based artistic research and ethnography
Autoethnography and creative writing
References
Gertz, C. (1980). Blurred Genres: The Refiguration of Social Thought. The American Scholar, 49(2), 165–179.
Richardson. L, & and St. Pierre, E. (2005). “Writing: A Method of Inquiry.” In Lincoln, Y., & Denzin, N. (2011). The SAGE handbook of qualitative research. SAGE.
…………………………………………………………………………………………………………………………………
SCRIPTUM Creative Writing Research Journal is a peer reviewed online creative writing research journal. Scriptum publishes manuscripts in English and Finnish. There is no fee to publish an article in the journal. Scriptum is an Open access -publication, with DOI addresses. The publication is classified by JUFO and indexed by JYX and EBSCO.
Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies ISSN 2342-6039
Monikansallisessa Heroines-hankkeessa (2021) keskeiseksi nousivat turvallinen toimintaympäristö, sekä osallistujien kokemukset kirjallisesta ilmaisusta. Rintasyöpää sairastavien kirjoittajaryhmän tarkastelussa nousee esiin etäännyttäminen kirjoittamisen keinona. Rintasyövästä kirjoittavien teksteissä metaforat olivat keskeisiä, samoin asioiden personifiointi.
Uudelleen traumatisoitumisen välttämisessä keskeisessä roolissa on ohjaaja, joka toimillaan luo ja ylläpitää turvallista toimintaympäristöä. Artikkelissa nostetaan esiin käytännönläheisiä ja kirjallisuusterapiaryhmien ohjaajia hyödyntäviä huomioita traumainformoidusta työtavoista.
Kuinka kirjoittaa hevosesta? Millainen on hevosen ruumis ja mieli, kuinka ratsastaja saa kosketuksen siihen? Katri Komin maisterintutkielma kuuluu uudenlaiseen eläinten esiin kirjottamiseen, sekä sen myötä eläinfilosofiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen.
Komin tutkimuksessa tarkastellaan hevosta luonteena ja toimijana. Kirjallisuuden ihmiskuvauksesta ei välttämättä ole pitkä matka tämän kumppanuuseläimen kuvaukseen.
Henkilöhahmon kehittely on pakosta kaksinaista: toisaalta kyse on kirjoituksesta ja toisaalta hahmo rinnastuu todellisiin ihmisiin. Henkilö on tekstiä joka herättää mielikuvan ihmisestä, molempien puolten huomiointia tarvitaan kirjoittamisen tutkimuksessa. Luovassa prosessissa kirjoittaja ei voi välttää näitä kumpaakaan. Milla Mäenpää keskittyi tutkimaan, millaista mielikuvien kehittelyä henkilöhahmojen luominen on.
Kirjoittamisen maisterintutkielmassa Mäenpään aiheena oli novellin henkilöhahmojen luomisprosessi sekä rajoitukset, joita novelli tähän asettaa. Hän soveltaa Baruch Hochmanin (1985) henkilöhahmoteoria, jossa kahdeksan eri muuttujan avulla tarkastellaan henkilöhahmoja. Muuttujat ovat tyyliteltyys, koherenssi, eheys, kirjaimellisuus, monitahoisuus, läpinäkyvyys, dynaamisuus ja sulkeutuneisuus.
Milla Mäenpää kirjoitti tutkielmaa varten kolme novellia ja tarkastelee niiden kirjoitusprosessia työskentelypäiväkirjan perusteella. Siinä hän pohtii novellien kirjoittamisen aikana syntyneitä kysymyksiä ja ajatuksia ja tehtyjä valintoja.
Novellit ”Kyltymätön”, ”Narskuttaja” ja ”Seuralainen” novellien kirjoittamista tarkastellaan työpäiväkirjan kautta, ja hahmot myös analysoidaan Hochmanin malliin tukeutuen. Henkilöistä puhutaan osin samalla tavalla psykologisesti kuin elävistäkin ihmisistä, ja malli toimii hyvin.
1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus. 1 1.2 Tutkimusmenetelmä, teoriatausta ja aineisto. 2 2 Henkilöhahmo kertomakirjallisuudessa 2.1 Näkökulmia henkilöhahmoon 2.2 Hochmanin kahdeksan kategorian malli
3 Novellin teoriaa 3.1 Novellin määritelmä ja fantastisen novellin elementit 3.1.1 Novellin suhde romaaniin 3.2 Novellin historiaa 3.3 Novellin alalajit ja muita lyhyen fiktion lajeja
4 Kirjoittamisen luova prosessi 4.1 Kirjoitusprosessista yleisesti 4.2 Novellin kirjoittamisesta 4.2.1 Kirjoittajan suhde novelliin
Teoria luovan kirjoittamistilan subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä, “Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” ( 28.11. klo 12. )
Teoria luovan kirjoittamisen subjunktiivisesta luonteesta on osa Emilia Karjulan väitöstä. Mutta mitä tarkoittaa subjuktiivisuus tuossa rituaalin ja leikin omaisissa kirjoittamistapahtumissa? Karjula käsittelee aihetta artikkelissaan (2015) täällä Scriptum vol 2
Rituaali liittyy asioihin, joita kirjoittajat tekevät päästäkseen kirjoittamaan. Subjunktiivisella tilalla Karjula tarkoittaa tavallisen arkielämän ulkopuolista tilaa, jossa luovuus vapautuu. Subjunktiivisen tilan saavuttamisen rituaalit löytyvät myös kirjoittajaryhmästä, kun osallistujat hyväksyvät arkimaailmasta poikkeavat säännöt: täällä epätavalliset asiat ovat sallittuja ja hyväksyttyjä.
Sanna-Leena Knuuttila tutkii kielellisiä keinoja selkokielisen romaanin kirjoittamisessa. Hänen kolmas selkoromaaninsa vie Lapin sodan aikaan, nuoreen Annaan, joka saa tehtäväkseen kuljettaa talon karja pois sota-alueelta. Pro gradussaan hän tutkii kuinka kirjoittaa yksinkertaisemmin, selkeämmin, ymmärrettävämmin ja samaistuttavammin.
Knuuttila käy tarkkaan läpi millaista selkeyttämistä ja samastuttavuutta lisäävää työtä selkokirjailija tekee käsikirjoituksensa kanssa. Konkreettisten paikkojen sekä eläytymisen mahdollistavan ajankuvan luominen, sekä vaikuttavan sankarihahmon luominen tarjoaa samastuttavia elementtejä selkolukijalle.
Kirjoittamisen tutkimukselle ominaisesti Knuuttila tarkastelee selkotekstin syntyprosessia. Selkokielen kannalta kirjoittamisen prosessi on selkeyttämistä, yksinkertaiseksi ja helposti hahmotettavaksi. Analyysi osoittaa konkreettisesti, mikä on ilmaisussa milloinkin hämärää ja vaikeaa, ja kuinka se muuttuu selkokieliseksi. Knuuttila tuo erityisen onnistuneesti esille oman kirjoitusprosessinsa, joka on jatkuvaa selkeämpien ja yksinkertaisempien ilmaisujen hakemista.
Kuljen kouluun päivittäin junalla. Sen saapumisaika asemalleni on aina sama: 8.27. Istun joka kerta kolmanteen vaunuun paikalle numero kuusi. Vieressäni istuu aina mukava vanha rouva, jonka nimeä en vieläkään ole uskaltanut kysyä, vaikka olemme matkustaneet vierekkäin samalla junalla jo melkein kaksi vuotta. Matka kestää 15 minuuttia. Sen aikana rouva ja minä pelaamme korttia. Hän antaa minun aina voittaa. Se hieman ärsyttää, mutta en kehtaa sanoa hänelle kuitenkaan mitään. Rouvalla on myös aina tuoreita sämpylöitä mukanaan. En yhtään tiedä miksi. Kun nousen junasta, rouva jatkaa matkaansa. Koulupäivän päätyttyä hän istuu jälleen samalla paikalla, aivan kuin hän olisi odottamassa minua. Ja kun nousen päätepysäkilläni pois, vilkuttaa hän minulle hymyillen ikkunasta.
Eurooppalainen 100-sanaa kirjoituskilpailu aiheesta Arrival – saapuminen on suomalaisten osalta erityisen ilahduttavaa. 208 suomenkielistä tekstiä on kolmanneksi eniten, heti Espanjan ja Hollannin jälkeen. Viimevuotiseen kilpailuun nähden suomalaisten tekstien osuus on kasvanut kaikkein eniten. Tästä kilpailun järjestäjät lähettävät jo onnittelut kaikille suomenkielellä osallistuneille.
” The surprising participation number this year compared to the previous editions, I think, is Finnish, so congratulations up there ;-)! ” (Lorena Briedis, EACWP)
