Category: uusimmat

Nykyään kirjoittajilla voi olla monta roolia: kirjailijana ja toimittajana monissa erilaisissa medioissa. Anniina Nirhamo on tutkinut sitä,  millainen ammatti-identiteetti näillä uuden ajan kirjoittajilla on.

Nirhamo on hastatellut seitsemää monella alalla toimivaa kirjoittamisen ammattilaista. He kertovat, kuinka kirjoittamisesta tuli heidän intohimonsa ja ammattinsa.

Haastateltavista Anna-Kaari Hakkarainen on yksi luova toimisto Gutin perustajaosakkaista.
Eeva Kolu on vapaa kirjoittaja ja verkkomediayrittäjä.
Hannele Lampela on vapaa kirjailija joka on kirjoittanut mm. Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta -teoksen, Prinsessa Pikkiriikki lastenkirjoja, hän on myös freelancerina aikakauslehdissä ja copywriterina.
Karoliina Sallinen pitää suosittua Kolmistaan blogia ja hänen romaaninsa Tee-se-itse vauva on vuodelta 2016 ja #vauvavuosi (2018) lisäksi hän työskentelee copywriterina.
Roope Lipasti on julkaissut parisen kymmentä lasten – ja  aikuistenkirjaa. Lisäksi hän työskentelee kolumnistina, pakinoitsijana ja freelancetoimittajana pääasiassa sanomalehdissä, kirjoittaa
näytelmiä, kuunnelmia ja monenlaisia tilaustöitä.
Soili Pohjalainen on julkaisut romaanin Käyttövehkeitä (2016) ja työskentelee projektikoordinaattorina, ja opettaa luovaa kirjoittamista

Anniina Nirhamo:
Monialaiset ammattikirjoittajat : kokemuksia ammatti- ja kirjoittajaidentiteeteistä (2018)

Sisällys
1 Johdanto
1.2 Kuka on kirjoittaja?
2.1 Kaikki kirjoittaminen on luovaa ja muuta käsitteenmäärittelyä
2.2 Kirjailijat ja romanttinen taiteilijamyytti
2.3 Journalistit ja objektiivisuuden harha

3 Kirjoittajat media – alan myllerryksissä
3.1 Media-ala nyt
3.2 Sielut markkinoilla
3.3 Identiteetti ja työelämä

4 Tutkimuksen toteutus
4.1 Tutkimuskysymykset
4.2 Identiteettien tutkiminen
4.3 Aineisto: laaja – alaisia ammattikirjoittajia
4.4 Tutkimuksen eettiset valinnat

5 Tulokset: ”Parasta on keittää kahvia ja juoda sitä kahvia ja kirjoittaa, siinä se on”
5.1 Kirjoittajaksi kasvaminen
5.1.1 Kirjoittaminen intohimona
5.1.2 Työ ja luovuus
5.2 Kirjailija etsii kysymyksiä, toimittaja vastauksia
5.2.1 Korkealle arvostettu kirjailijuus
5.2.2 Toimittajan työ mahdollistajana
5.2.3 Menevätkö fakta ja fiktio sekaisin?
5.3 Kirjoittajat työssä
5.3.1 Haahuilijan ammatti – identiteetti
5.3.2 Miksi freelancer? Arvot työn taustalla
5.3.3 Monialaisen ammattikirjoittajan työelämätaidot

6 Päätäntö
6.1 Pohdinta
6.2 Arviointi

Kuinka luovat harjoitteet  voivat edustää lasten kielellisiä taitoja? Tiina Åhlgren on perhetynyt asiaan Vantaan sanataidekoulussa työskennellessään. Pro gradussaan hän tutki minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla on ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.

Åhlgrenin tutkimuksesta ilmenee, että kielelliset erityisvaikeudet eivät käytännössä esiinny sinällään, vaan niihin kytkeytyy aina liitännäisoireita ja se – tähän liittyvä seikka -, että kielellisten oppisvaikeuksien kirjo on sillä tavalla laaja, että kukin kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivä lapsi on oma tapauksensa.

Åhlgrenin työ osoittaa, että sanataiteen avulla voidaan edistää kielellisistä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kielelliset oppimisvaikeudet, kielellinen erityisvaikeus, dysleksia ja voimaantuminen. Erityisen hyvin Åhlgren soveltaa Vygotskin sisäisen puheen käsitettä, niin että lapsen oman ääneen hakeminen on toimiva keino, kun kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy tarkkaavaisuusongelmia.

Tiina Åhlgrenin havainnoimaan ryhmä muodostui kuudesta 6-13-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta. Ryhmän jäseniä yhdisti lievä tai keskivaikea kielellinen ongelma, puheentuottamisen tai –ymmärtämisen vaikeus, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja/tai muut kommunikaatiovaikeudet.

Ryhmän havainnointi on muodostanut kartan tutkittujen lasten oppimisvaikeuksista 1. Oppimisympäristö ja työskentelytavat, 2. motivaatio ja oppimisvalmiudet, 3. kielellisten taitojen harjaannuttaminen, 4. vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä opettajan pedagogiset taidot ja asenteet.

Tiina Åhlgren: Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä (2018).

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ……………………………………………………………………………………………………………. 4

1.1 Tutkimuksen lähtökohtia ………………………………………………………………………………………… 4

1.2 Tutkimuksen rakenne …………………………………………………………………………………………….. 6

2 KIELELLISET VAIKEUDET LAPSUUSIÄSSÄ ………………………………………………………… 8

2.1 Mikä on kielellinen erityisvaikeus …………………………………………………………………………… 8

2.1.2 Miten kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa lapsen elämään …………………………………… 12

2.1.3 Kielellisen erityisvaikeuden taustalla olevat tekijät ……………………………………………… 12

2.2 Mikä on dysleksia/lukivaikeus ……………………………………………………………………………… 13

2.2.1 Dysleksian taustalla olevat tekijät ja ennustettavuus ………………………………………… 14

2.2.2 Dysleksiaan yhdistyvät vahvuudet ………………………………………………………………… 15

2.2.3 Miten dysleksia vaikuttaa lapsen ja nuoren elämän…………………………………16

2.3 Kielihäiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin …………………………………………………………. 17

2.4 Miten kielihäiriöitä kuntoutetaan ………………………………………………………………………….. 18

2.5 Miten kielellisiä erityisvaikeuksia on tutkittu …………………………………………………………. 20

3 SANATAIDE ………………………………………………………………………………………………………… 21

3.1 Mitä sanataide on? ……………………………………………………………………………………………….. 21

3.2 Vantaan sanataidekoulu ………………………………………………………………………………………… 23

3.3 Sanataiteen ja kirjallisuusterapian suhde …………………………………………………………………. 24

3.3.1 Sadut ja tarinat kasvun ja kehityksen tukena …………………………………………………… 26

3.3 Miten sanataidetta on tutkittu ………………………………………………………………………………… 27

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO ……………. 29

4.1 Tutkimuskysymykset, -menetelmät ja tutkimuksen toteutus ……………………………………… 29

4.2 Tutkimusaineisto …………………………………………………………………………………………………. 30

4.2.1 Erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sanataideryhmä ……………………………… 30

4.2.1.1 Osallistuva havainnointi ……………………………………………………………………… 30

4.2.2 Ohjaajan haastattelu ……………………………………………………………………………………… 31

4.2.3 Kysely vanhemmille………………………………………………………………….32

4.3 Tutkimuksen käsittelyn rakentuminen..……………………………………………………32

5 SANATAIDE JA ERITYISTÄ KIELELLISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT … 33

5.1 Ryhmän tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa ……………………………………………………… 34

5.2 Oppilasympäristöön ja oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät erityispiirteet ……………….. 36

5.2.1 Rutiinit ja struktuurit …………………………………………………………………………………….. 36

5.2.2 Sisäinen puhe ohjaa toimintaa .…………………………………………………….. 38

5.2.3 Luovuus ja tehtävien teon säätely ……………………………………………………39 3

5.3 Motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet………………………………42

5.3.1 Monikanavainen ja moniaistinen opetus… ………………………………………………………. 42

5.3.2 Onnistumiset ja vahvuudet, voimaantuminen……………………………………….45

5.3.3 Tunteiden vaikutus motivaatioon ja oppimiseen..……………………………………47

5.3.4 Vahvuuksien tunnistaminen..…………………….………………………………… 49

5.3.5 Ihmiset ovat pääosin samanlaisia oppijoita………………………………………….50

5.4 Kielellisten taitojen harjaannuttamiseen liittyvät erityispiirteet ………………………………….. 52

5.4.1 Oman ilmaisun kehittäminen ………………………………………………………………………… 52

5.4.2 Kirjoittaminen itseilmaisun välineenä ……………………………………………………………… 54

5.4.3 Sanataideopetuksen käsitys kirjoittamisesta ja teksteistä …………………………………… 57

5.4.4 Kirjoitustaitoa etsimässä ……………………………………………………………………………….. 58

5.5 Vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät erityispiirteet ……………………………… 62

5.5.1 Ryhmän ja vuorovaikutuksen merkitys …………………………………………………………… 62

5.5.2 Sosiaalisia taitoja opitaan vuorovaikutuksessa …………………………………………………. 64

5.6 Opettajan taitojen ja asenteiden merkitys ………………………………………………………………… 66

5.6.1 Innostavan opettajan merkitys ……………………………………………………………………….. 66

5.7 Kyselyn yhteenveto ……………………………………………………………………………………………… 69

6 TUTKIMUKSEN YHTEENVETO JA LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI ……………….. 74

6.1 Tutkimuksen yhteenveto ………………………………………………………………………………………. 74

6.2 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ……………………………………………………………………. 78

7 PÄÄTÄNTÖ …………………………………………………………………………………………………………. 79

LÄHTEET……. …………………………………………………………………………………………………. ..81

LIITTEET…………………………………………………………………………………..89

Nasti Rings: Tutkimus kirjoittamisen tilan luomisesta: subjunktiivi, flow, rituaali ja habitaatti. (2017)

Nasti Rings tutkii gradussaan autoetnografisesti kirjoittamisen tilaa ja mitä siinä tapahtuu silloin kun se on miellyttävä. Tuo kirjoittamisen tila hahmottuu ennen kaikkea nautinnollisena olona, mutta myös oleskelun ympäristönä.

Ringsin tutkimus keskittyy kirjoittamisen nautintoihin. Se edustaa selvää vaihtoehtoa työ-keskeiselle käsitykselle luovasta kirjoittamisesta. Työskentelyä ja ahkeruutta korostavassa kirjoittamiskulttuurissa Ringsin näkökulma on erityisen tarpeellinen. Tavoitteellisen työskentelyn tilalle hän hahmottaa paikkaa, josta vapaus, affektiivisuus ja luova leikki vallitsevat. Ne synnyttävät paikan, jossa kirjoittaja voi toteuttaa itseään ja jopa ylittää itsensä.

Rings ottaa teoriat ja käsitteet vaivattomasti omaan käyttöönsä ja vie taitavasti myös lukijansa mukaan luovan kirjoittamisen elementtejä tarkastelemaan.

Kirjoittamista tarkastellaan tutkimuksessa sisäisen kasvun voimana, mielihyvän ja mielekkyyden lähteenä, johon kuuluu mahdollisuus siirtyä arkielämän ja -todellisuuden rajoista vapaan kuvittelun alueelle.

Russin (2009) affektiiviseen luovuusteoriaan tukeutuen Nasti hahmottaa kirjoittamisen vapautta ja leikkiä.

Ringsin työpäiväkirjan otteet tarjoavat autoetnografista aineistoa vuoden aikana syntyneistä kirjoittamisen nautinnon kokemuksista. Hän keskittyy käsittelemään vain miellyttävän ympäristön, kehollisesti nautinnollisen oleskelun, sekä luovuuden tiloja. Nuo tilat saattavat olla vain hetken käväisyjä tai tuntikausien kirjoittamista. Ringsin huomio on kuitenkin tiloissa jotka kestävät pitkään ja johon voi myöhemmin palata.

Kirjoittamisen tilaan liittyvien rituaalien tehtävänä hän pitää luovuuden turvaamista: sen tulee luoda tila, jossa kirjoittaja voi häiriöttömästi viipyä niin pitkään kuin on tarvetta ja voimia.

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisympäristöä sekä konkreettisena tilana, fyysinen olotilana että mentaalisena tila. Tuohon tilaan kuuluu sekä fiktion maailma että kirjoittamisen maailma. Tällaisen tilan tutkiminen on mahdollista kirjoittamisen habitaatin käsitteen avulla. Rings hakee tästä tukea omalle, lähes asumisen kaltaisen pitkäaikaisen kirjoittamisen tarkastelulleen. Tutkimus tuo esille seikkoja, jotka tekevät kirjoittamisesta miellyttävää, ja elämäntapaan liittyvän asian.

JOHDANTO
2 LUOVAN KIRJOITTAMISEN TUTKIMUS
2.1 Autoetnografinen tapaustutkimus
2.2 Tutkimuskysymys
2.3 Tutkimuksen toteuttaminen

3 KIRJOITTAMISEN MENTAALINEN TILA: VAPAUS JA LEIKKI
3.1 Subjunktiivinen tila:arjen rajojen tuolla puolen
3.2 Flow-tila
3.3 Rituaali turvaa subjunktiivisen tilan ja siirtää flow-tilaan

4 LUOVAN KIRJOITTAMISEN YMPÄRISTÖ

4.1 Habitaatti: luovan kirjoittajan elinympäristö ja kirjoittamisen kasvupaikka
4.2 Habitaatio: luovan kirjoittamisen ympäristön asuttaminen ja kehollisuus

5 IDEOIDEN TILA JA KIRJOITTAMISPROSESSI
5.1 Luova ongelmanratkaisu luovassa kirjoittamisessa
5.2 Ideoiden synty elää yhteydessä subjunktiiviseen tilaan

6 KIRJOITTAMISEN TILAN PITKÄAIKAISUUS JA JATKUVUUS
6.1 Muisti ja luovuus: tunteiden ja kokemusten ajattomuus
6.2 Pitkäaikaisuus ja intuitio: vaikutukset suunnitteluun ja luomiseen
6.3 Päätäntö: päättymätön kirjoitusprosessi

LÄHTEET