Työstressin pitkittymisen myötä kehittyvää työuupumusta on mahdollista ehkäistä kirjoittamalla ja kirjallisuusterapian keinoin. Sari Kortesoja käsittelee aihetta kirjoittamisen gradussaan. Tutkimuksen pohjalta hän loi teorian kirjallisuusterapiasta työelämän pysäkkinä, jossa ihminen pysähtyy tarkastelemaan itseään ja suhdettaan työhön vuorovaikutuksessa ohjaajan ja usein myös ryhmän kanssa. (linkki graduun)
Kortesoja keskittyy erityisesti traumainformoituun työotteeseen. Koska traumoilla on iso vaikutus ihmisten terveyteen ja työuupumukseen. Kirjallisuusterapiassa niiden huomiointi voi kuulua olennaisesti työskentelyyn. Kyse on työskentelyyn kuuluvasta sensitiivisestä suhteesta mahdollisiin traumoihin, tavoitteena on luoda turvallisuutta ja ymmärrystä ihmisten väliseen kohtaamiseen ryhmässä.
Tutkimusaineistona on kolmen asiantuntijan teemahaastattelu, ja menetelmänä Kortesoja käyttää aineistopohjaista (grounded theory) menetelmää.
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen lähtökohtia
1.2 Tutkimuskysymykset, tutkimuksen rakenne ja taiteellinen osio
1.3 Miten tutkin? Tutkimusaineisto ja -menetelmät
1.3.1 Alkuperäinen suunnitelma muuttui
1.3.2 Haastattelu tutkimus- ja aineistonhankintamenetelmänä
1.3.3 Ankkuroitu teoria
2 KIRJALLISUUSTERAPIA
2.1 Kirjallisuusterapian historiaa
2.2 Kirjallisuusterapia taideterapiamuotona
2.3 Kirjallisuusterapiaa, terapeuttista kirjoittamista vai luovaa kirjoittamista?
2.3.1 Vuorovaikutuksessa sanat saavat uusia merkityksiä
2.3.2 Myös itsekseen kirjoittamisella voi olla terapeuttinen vaikutus
3 TRAUMAINFORMOITU TYÖOTE
3.1 Mitä tarkoitetaan traumalla?
3.2 Porgesin polyvagaaliteoria ja vireystilaikkuna
3.3 Traumainformoitu työote huomioi ihmisen kokonaisuutena
3.4 Suomalainen traumainformoitu malli ja sen taustaa
3.5 Traumainformoitu kirjallisuusterapia
3.5.1 Kirjallisuusterapia ja traumainformoidut käytännöt täydentävät toisiaan
3.5.2 Traumainformoitu kirjallisuusterapia tutkimuskentällä
4 TYÖUUPUMUS
4.1 Pitkittynyt työstressi voi aiheuttaa työuupumusta
4.2 Työstressin teoreettisia malleja
4.3 Työkuormituksesta palautuminen ja kirjallisuusterapian mahdollisuudet
4.4 Taiteen ja kirjallisuusterapian rooli työhyvinvoinnin tukena
4.5 Traumainformoitu työote työhyvinvoinnin tukena Suomessa
5 AINEISTON KERUU JA ANALYYSI
5.1 Haastatteluaineistojen kerääminen .
5.1.1 Haastatteluprosessi
5.1.2 Haastateltavien taustat
5.2 Kategorioiden luominen avoimella ja pitkittäisellä koodauksella
5.2.1 Koodauksen kulku tutkimuksessani
5.2.2 Kirjallisuusterapian tunnettuus esimerkkinä koodauksesta
5.2.2 Traumainformoitu työote koodattuna
5.2.3 Työhyvinvointia koodattuna
5.3 Kohti ydinkategoriaa
5.3.1 Yläkategoriat syntyvät
5.3.2 Valikoiva koodaus ja ydinkategorian synty
6 TULOKSET, TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Kirjallisuusterapia työelämän pysäkkinä
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
6.3 Johtopäätökset