Henkilöhahmon kehittely on pakosta kaksinaista: toisaalta kyse on kirjoituksesta ja toisaalta hahmo rinnastuu todellisiin ihmisiin. Henkilö on tekstiä joka herättää mielikuvan ihmisestä, molempien puolten huomiointia tarvitaan kirjoittamisen tutkimuksessa. Luovassa prosessissa kirjoittaja ei voi välttää näitä kumpaakaan. Milla Mäenpää keskittyi tutkimaan, millaista mielikuvien kehittelyä henkilöhahmojen luominen on.
Kirjoittamisen maisterintutkielmassa Mäenpään aiheena oli novellin henkilöhahmojen luomisprosessi sekä rajoitukset, joita novelli tähän asettaa. Hän soveltaa Baruch Hochmanin (1985) henkilöhahmoteoria, jossa kahdeksan eri muuttujan avulla tarkastellaan henkilöhahmoja. Muuttujat ovat tyyliteltyys, koherenssi, eheys, kirjaimellisuus, monitahoisuus, läpinäkyvyys, dynaamisuus ja sulkeutuneisuus.
Milla Mäenpää kirjoitti tutkielmaa varten kolme novellia ja tarkastelee niiden kirjoitusprosessia työskentelypäiväkirjan perusteella. Siinä hän pohtii novellien kirjoittamisen aikana syntyneitä kysymyksiä ja ajatuksia ja tehtyjä valintoja.
Novellit ”Kyltymätön”, ”Narskuttaja” ja ”Seuralainen” novellien kirjoittamista tarkastellaan työpäiväkirjan kautta, ja hahmot myös analysoidaan Hochmanin malliin tukeutuen. Henkilöistä puhutaan osin samalla tavalla psykologisesti kuin elävistäkin ihmisistä, ja malli toimii hyvin.
Milla Mäenpää: Novellin henkilöhahmojen luomisprosessi
1 Johdanto
1.1 Tutkimuksen tarkoitus.
1 1.2 Tutkimusmenetelmä, teoriatausta ja aineisto.
2 2 Henkilöhahmo kertomakirjallisuudessa
2.1 Näkökulmia henkilöhahmoon
2.2 Hochmanin kahdeksan kategorian malli
3 Novellin teoriaa
3.1 Novellin määritelmä ja fantastisen novellin elementit
3.1.1 Novellin suhde romaaniin
3.2 Novellin historiaa
3.3 Novellin alalajit ja muita lyhyen fiktion lajeja
4 Kirjoittamisen luova prosessi
4.1 Kirjoitusprosessista yleisesti
4.2 Novellin kirjoittamisesta
4.2.1 Kirjoittajan suhde novelliin
5 Henkilöhahmon luomisen prosessi novellissa
5.1 Novellin kirjoitusprosessi
5.2 Henkilöhahmojeni tarkastelu Hochmanin teorian pohjalta
5.2.1 Tyyliteltyys
5.2.2 Koherenssi
5.2.3 Eheys
5.2.4 Kirjaimellisuus
5.2.5 Monitahoisuus
5.2.6 Läpinäkyvyys
5.2.7 Dynaamisuus
5.2.8 Sulkeutuneisuus
6 Päätäntö
Lähteet
Tutkimusaineistot
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73060