admin – Kirjoittamisen tutkimus

June 13, 2022

Etnografiassa kirjoittamisen kysymykset ovat tuttuja

Englanninkielinen KIRJOITTAMINEN JA ETNOGRAFIA -TEEMANUMERO ON ILMESTYNYT, toimittajana Emilia Karjula.

2022/2/1: Emilia Karjula (ed): Creative Writing and ethnography: Four explorations (Introduction)

2022/2/2: Johanna Pentikäinen: Developing Somatic Writing from the Perspective of the Feldenkrais Method
Kirjoittamisen ja somaattisen harjoittelun dynaamisen vuorovaikutuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, miten kehon kehollinen tieto, kyky aistia, oppia ja muuttua voi vaikuttaa kirjoittamiseen.

2022/2/3: Runa Hestad Jensen: The voice lessons
Äänitunnit lauluäänille ja akateemisille äänille. Äänitunneilla Jensen liikkuu materiaalisen lauluäänen ja teoreettis-filosofisen, akateemisen äänen maailmoissa uuden materialismin ja performatiivisen autoetnografian ohjaamana.

2022/2/4: Kim Silow Kallenberg: Rock Star Dreams Co-created (auto)ethnography
Artikkelin ensimmäinen osa käsittelee kahden lapsuudenystävän kuolemaa, se on kerronnallinen kooste haastatteluista Marcuksen ja Noelin kuoleman jälkeen. Toinen osa on teoreettista ja metodologista pohdintaa siitä, kuinka menetyksen jälkeen voidaan kirjoittaa surevien ääniä – kuinka ne asettuvat yhteen, osaksi heterogeenistä kokonaisuutta.

2022/2/5: Nora Rinne: Are you real: writing verbatim performance with ethnographer´s tools
Nora Rinne soveltaa lasten kanssa tutkimusta tekevän taiteellisen tutkijan lähestymistapaa. Hänen performanssinsa perustuvat sanatarkkoihin lasten lausumiin: “todellisten ihmisten, todellisiin sanoihin”. Artikkelissaan hän kysyy, mikä on totuusvaatimus sanatarkassa esityksessä ja miten se toimii yhdessä taiteellisen luovuuden kanssa? Hänen mukaansa tarvitaan taiteilijan ja etnografin luovia taitoja, jotta transkriptiot ja esitetyt aineistot pysyvät elävinä ja kommunikoivina ja jotta tutkimus pysyy vastavuoroisena.

May 18, 2022May 18, 2022

Piritta Porthan: ”Henkilöhahmot elävät omaa elämäänsä, en mä siihen puutu” Autoetnografinen tutkimus Kierre-romaanikäsikirjoituksen kirjoittamisprosessista

Porthan tutkii, miten romaanikäsikirjoituksen henkilöhahmot ja sen fiktiivinen maailma ”elävät omaa elämäänsä”. Tutkimusaineistona on romaanin kirjoittamisen ohessa pidetty työpäiväkirja.

Porthan tutkii kuinka henkilöhahmojen itsenäiseltä tuntuvassa toimijuudessa yhdistyvät ainakin 1) intrapersonaalinen viestintä, 2) flow’n tapainen voimakas uppoutuminen mielikuvitusmaailmaan sekä 3) inspiraation aikana saadut äkilliset ideat.

Porthan tarkastelee, miten nämä kolme elementtiä esiintyvät romaanin kirjoittamisen yhteydessä. Lisäksi hän löysi uusia elementtejä, kuten 4) uskallus kirjoittaa mitä fiktiivinen maailma ehdottaa sekä 5) taito editoida ja arvioida omaa tekstiä.

Piritta Porthan: ”Henkilöhahmot elävät omaa elämäänsä, en mä siihen puutu” Autoetnografinen tutkimus Kierre-romaanikäsikirjoituksen kirjoittamisprosessista (2022)

1. JOHDANTO

2. TUTKIMUSKYSYMYKSET, AINEISTO JA MENETELMÄT
– ”on jotenkin outoa kirjoittaa tätä työpäiväkirjaa, kun tiedän tämän päätyvän tutkimusmateriaaliksi graduun”

2.1 Hypoteesi ja tutkimuskysymykset

2.2 Autoetnografia – omaa kokemusta tutkimassa

3. INTRAPERSONAALISEEN VIESTINTÄÄN KUULUVAT SISÄINEN PUHE JA KUVITELTU VUOROVAIKUTUS – ”Näen Kierteen maailman hieman elokuvan tapaan”

3.1 Sisäinen puhe ja kuviteltu vuorovaikutus

3.2 Kuvitellut hahmot tulevat esiin

4. VOIMAKAS FLOW’MAINEN UPPOUTUMINEN KÄSILLÄ OLEVAN FIKTIOTEKSTIN MIELIKUVITUSMAAILMAAN – ”Ajantaju katoaa täysin”

4.1 Flow´n valossa

4.2 Flow´n pimeä puoli

5. INSPIRAATION AIKANA SAADUT ÄKILLISET IDEAT – ”Vähän ennen nukahtamista mun mieleen pulpahti aloitustapa kirjalle”

5.1 Inspiraatiota ja surrealismia

5.2 Assosiaatio ja konspiraatio

6. EDITOINTIHATTU PÄÄHÄN – ”Luuta on valmiina”

6.1 Tietoisen kirjoittamisen taidot

6.2 Sananen representaatiosta ja feminismistä

7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

Linkki pro graduun:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81110#

April 14, 2022

Väitös: Vesa Lahti: Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa

Prosessikirjoittaminen on keskeinen kirjottajakoulutuksen menetelmä, se toimii myös kääntämisen kohdalla – prosessi opettaa kirjoittajaa vaihe vaiheelta. Ohjaus ja opiskelijaryhmän kommentointi kuuluvat tähän prosessiin. Siksi kirjoittamisen opetustya voi kehittää konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Nykyään se onkin yleisin oppimisen taustafilosofia. Oppiminen on esimerkiksi kääntämisen kykyjen kehittämistä ja konstruoimista.

Vesa Lahti on tutkinut Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen oppiaineeseen kuuluvia kääntämisen kursseja, joita hän on opettanut monta vuotta yhdessä prof. Tuomo Lahdelman kanssa. Tutkimuksen aineistona on käännösten versioita ja opiskelijoiden haastatteluja monen vuoden ajalta. Vesa Lahti analysoi opiskeluprosessin eri vaiheissa tehtyjä käännöksiä ja tarkastelee millä tavalla tekstit kehittyvät.

Tutkimuksessa on kaksi osaa, toinen keskittyy opetukseen, ja toinen taas kääntämisen luovaan prosessiin sekä siinä oppimiseen. Tutkimus osoittaa, mikä anti luovalla kirjoittamisella ja kirjallisuuden opiskelulla on kääntämistaitojen kehittymiseen.

Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80030

1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen aihe
1.2 Tutkimusmenetelmät
1.3 Tutkimusaineisto
1.4 Tutkimuksen teoreettiset taustat
1.5 Aikaisempi tutkimus
1.6 Dispositio
2 KONSTRUKTIVISTISESTA OPPIMISKÄSITYKSESTÄ
2.1 Oppimisen lähtökohtia
2.2 Konstruktivismi käsitteenä
2.3 Kollaboratiivinen oppiminen
2.4 Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja symbolinen interaktionismi
2.5 Sosiokonstruktivistisesta oppimisen ohjauksesta ja pedagogiikasta
3 KÄÄNTÄMISEN JA ADAPTAATION KURSSIN TYÖSKENTELYMETODEISTA
3.1 Prosessikirjoittaminen
3.2 Prosessikääntäminen
3.3 Kääntämisen ohjaus kurssilla luovan kirjoittamisen oppimissuunnitelman mukaan
3.4 Opiskelijoiden näkemyksiä opetusjärjestelyistä
3.5 Esimerkki käännösprosessin toteutumisesta:
käännösharjoitus Raymond Carverin runosta
4 PALAUTE
4.1 Palautetapoja
4.2 Kirjoittajakoulutuksen palautesisällöistä
4.3 Kysymyksiä ja vastauksia kääntämisen ja adaptaation kurssin palautekäytännöstä
4.4 Palautekeskustelu opiskelijoiden kanssa
5 KÄÄNTÄMISEN ONGELMIA
5.1 Kääntämisen teoriaa ja kääntämisen käsitteitä sekä kääntäjän
kompetenssista
5.3 Keskustelua kääntämisestä Jaana Nikulan kanssa – opiskelijoiden
käsitysten taustaksi
Kääntäminen professiona ja toimintana
6 KÄÄNTÄMISEN JA ADAPTAATION KURSSILLA OPETETTAVIA KOKONAISUUKSIA
6.1 Adaptaatio
6.2 Epiikan kääntämisen erityisongelmat
6.3 Näytelmän kääntämisen erityisongelmat
6.4 Lyriikan kautta kääntämisen erityisongelmat
6.5 Välikielen kautta kääntämisen erityisongelmat
6.6 Vanhan kaunokirjallisuuden kääntäminen ja puhekielisyyden välittäminen
7 LUOVUUS, SUBJUNKTIIVINEN TILA JA HABITAATTI
7.1 Luovuudesta
7.2 Luovuus Mihály Csíkszentmihályin mukaan
7.3 Kirjailija ja luova kääntäjä
7.4 Kääntämisen subjunktiivinen tila ja habitaatti
8 TULOKSIA JA EHDOTUKSIA KURSSIN KEHITTÄMISEKSI
8.1 Tulosten yhteenveto
8.1.1 Lähtökohtia ja taustatietoja
8.1.2 Kurssin alussa
8.1.3 Käännöstekstien käsittelystä ja kyselyistä
8.1.4 Adaptaation osuudesta
8.1.5 Käännösversioiden kirjoittamisesta
8.1.6 Oman toiminnan tarkastelua ja kurssin
kehittämismahdollisuuksia

SUMMARY ……………………………………………………

March 3, 2022

Sari Kortesoja:”Orava pitäköön pyöränsä” : kirjallisuusterapia työuupumuksen ennaltaehkäisyssä – traumainformoitu näkökulma

Työstressin pitkittymisen myötä kehittyvää työuupumusta on mahdollista ehkäistä kirjoittamalla ja kirjallisuusterapian keinoin. Sari Kortesoja käsittelee aihetta kirjoittamisen gradussaan. Tutkimuksen pohjalta hän loi teorian kirjallisuusterapiasta työelämän pysäkkinä, jossa ihminen pysähtyy tarkastelemaan itseään ja suhdettaan työhön vuorovaikutuksessa ohjaajan ja usein myös ryhmän kanssa. (linkki graduun)

Kortesoja keskittyy erityisesti traumainformoituun työotteeseen. Koska traumoilla on iso vaikutus ihmisten terveyteen ja työuupumukseen. Kirjallisuusterapiassa niiden huomiointi voi kuulua olennaisesti työskentelyyn. Kyse on työskentelyyn kuuluvasta sensitiivisestä suhteesta mahdollisiin traumoihin, tavoitteena on luoda turvallisuutta ja ymmärrystä ihmisten väliseen kohtaamiseen ryhmässä.

Tutkimusaineistona on kolmen asiantuntijan teemahaastattelu, ja menetelmänä Kortesoja käyttää aineistopohjaista (grounded theory) menetelmää.

“Orava pitäköön pyöränsä” : kirjallisuusterapia työuupumuksen ennaltaehkäisyssä – traumainformoitu näkökulma

1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen lähtökohtia
1.2 Tutkimuskysymykset, tutkimuksen rakenne ja taiteellinen osio
1.3 Miten tutkin? Tutkimusaineisto ja -menetelmät
1.3.1 Alkuperäinen suunnitelma muuttui
1.3.2 Haastattelu tutkimus- ja aineistonhankintamenetelmänä
1.3.3 Ankkuroitu teoria

2 KIRJALLISUUSTERAPIA
2.1 Kirjallisuusterapian historiaa
2.2 Kirjallisuusterapia taideterapiamuotona
2.3 Kirjallisuusterapiaa, terapeuttista kirjoittamista vai luovaa kirjoittamista?
2.3.1 Vuorovaikutuksessa sanat saavat uusia merkityksiä
2.3.2 Myös itsekseen kirjoittamisella voi olla terapeuttinen vaikutus

3 TRAUMAINFORMOITU TYÖOTE
3.1 Mitä tarkoitetaan traumalla?
3.2 Porgesin polyvagaaliteoria ja vireystilaikkuna
3.3 Traumainformoitu työote huomioi ihmisen kokonaisuutena
3.4 Suomalainen traumainformoitu malli ja sen taustaa
3.5 Traumainformoitu kirjallisuusterapia
3.5.1 Kirjallisuusterapia ja traumainformoidut käytännöt täydentävät toisiaan
3.5.2 Traumainformoitu kirjallisuusterapia tutkimuskentällä

4 TYÖUUPUMUS
4.1 Pitkittynyt työstressi voi aiheuttaa työuupumusta
4.2 Työstressin teoreettisia malleja
4.3 Työkuormituksesta palautuminen ja kirjallisuusterapian mahdollisuudet
4.4 Taiteen ja kirjallisuusterapian rooli työhyvinvoinnin tukena
4.5 Traumainformoitu työote työhyvinvoinnin tukena Suomessa

5 AINEISTON KERUU JA ANALYYSI
5.1 Haastatteluaineistojen kerääminen .
5.1.1 Haastatteluprosessi
5.1.2 Haastateltavien taustat
5.2 Kategorioiden luominen avoimella ja pitkittäisellä koodauksella
5.2.1 Koodauksen kulku tutkimuksessani
5.2.2 Kirjallisuusterapian tunnettuus esimerkkinä koodauksesta
5.2.2 Traumainformoitu työote koodattuna
5.2.3 Työhyvinvointia koodattuna
5.3 Kohti ydinkategoriaa
5.3.1 Yläkategoriat syntyvät
5.3.2 Valikoiva koodaus ja ydinkategorian synty

6 TULOKSET, TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Kirjallisuusterapia työelämän pysäkkinä
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
6.3 Johtopäätökset

February 27, 2022February 27, 2022

Euroopan laajuinen Flash-fiktio kirjoituskisa 26.2. – 15.4.22

Monikielisen, eurooppalaisen flash-fiktio -kirjoituskilpailun aiheena on “maanalainen” (Underground), tekstin pituus on max 100 sanaa. Sama henkilö voi lähettää useampia tekstejä. Voittaja saa palkinnoksi 600€, ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla. Kilpailuun osallistuu 13 kielialuetta ja koulua. Suomea edustaa Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoa eurooppalaisen kirjoittajakoulujen yhdistyksen sivuilta:
https://eacwp.org/flash-fiction/finnish/

Osallistuminen ja sen muoto

Kilpailuun osallistutaan maksimissaan 100 sanan flash-fiktio –tekstillä (otsikkoa ei lasketa).
Aiheena on ”ulkopuolella”.
Tekstin tulee olla otsikoitu.
Tekstin alkuperäinen ja julkaisematon, eikä sitä ole aikaisemmin palkittu missään kansallisessa tai kansainvälisessä kilpailussa.
Lähetetyn tekstin tulee olla EACWP lomakkeella kirjoitettu jollakin kilpailuun osallistuvalla kielellä.

Kierrokset

Kilpailu koostuu kahdesta kierroksesta: aluksi kielikohtainen kierros ja lopuksi eurooppalainen kierros.
Ensimmäisellä kierroksella alkuperäiset tekstit kirjoitetaan jollakin edellä mainituista kilpailuun osallistuvista eurooppalaisista kielistä.
Kutakin kieltä edustava instituutio vastaanottaa, lukee sekä valitsee kieltä edustavan finalistin. Hollannin kielen kohdalla on kaksi osallistuvaa instituutiota, kumpikin valitsee oman finalistinsa.
Kilpailussa on 13 finalistia toisella kierroksella (yksi instituutiota kohden).
Toista, eurooppalaista kierrosta varten finalistien tekstit käännetään englanniksi.
Toisella kierroksella kansainvälinen tuomaristo valitsee eurooppalaisen voittajan.

Kilpailun aikataulu

Kilpailuun osallistumiskaavake avataan helmikuun 26 (2022) klo 13:00 (CET) ja suljetaan 15.4. klo 13:00 (CET) huhtikuuta (2022). Sitä ennen tai jälkeen jätetyt tekstit hylätään.
Ensimmäisen kierroksen tulokset julkaistaan EACWP verkkosivulla toukokuun 30. mennessä.
Kilpailun raati laskee yleisöäänet, jotka ovat tulleet EACWP verkkosivulle toukokuun 30 (2022) klo 13:00 (CET) ja kesäkuun 30 (2022) klo 13:00 välisenä aikana.
Eurooppalainen voittaja julistetaan kesäkuuta (2022).
Eurooppa -finaalin voittaja saa palkinnoksi 600€ käteistä.
ja toiseksi-eniten ääniä saanut palkitaan 400€ summalla.

February 2, 2022February 2, 2022

Kirsi Heimonen: The Touch of Words in Dance

Yliopistotutkija Kirsi Heimonen Taideyliopistosta kirjoittaa Scriptum 2022/1 artikkelissaan nimeltä The touch of words : obscure spatial encounters sanojen kosketuksesta.

Kosketuksella tai liikutuksella (touch) viitataan tässä kuuntelemisen, havaitsemisen, liikkumisen ja kirjoittamisen muotoihin. Liikuttajana ovat kirjoitukset, jotka välittävät Suomalaisiin mielisairaaloihin liittyviä muistoja ja kokemuksia. Artikkeli kuuluu Kehoon kaiverrettu nimisen tutkimusprojektin tuloksiin. Artikkelin perustana ovat ne vaikutukset, joita mielisairaalamuistojen lukemisella on ollut tutkija-tanssija Kirsi Heimoselle. Hänen tutkimuksensa tausta on tanssissa, koreografiassa, somaattisen liikkeen harjoittelussa ja kokeellisessa kirjoittamisessa. Fenomenologinen lähestymistapa on ollut lhänen taiteellisten tutkimushankkeidensa lähtökohtana.

December 16, 2021

European Teachers Training Course in Zoom 1.-3.2.22

We are very pleased to announce you that we have officially started the enrollment process for the fourth virtual edition of our Teachers Training Course to be celebrated through Zoom from the 1^st. to the 3^rd. of February (2022).

In this occasion, we’ll count on the participation of Hanna Nordenhök (Sweden), Els Moors (The Netherlands) and Graeme Harper (one of the current American CW authorities) as our EACWP teachers.

After the success of the first three Premium Virtual Editions with more than 15 different nationalities represented, we are very keen to welcoming new worldwide participants in order to continue strengthening the EACWP pedagogical dialogue.

In the following link you may find all the relevant details regarding the course: https://eacwp.org/premium-virtual-edition-february-2022/

Hence, we would like to make you extensive the invitation to this new pedagogical appointment as we would be thoroughly pleased to count on your valuable contributions and participation.

Additionally, we truly expect we may count on a representative from Finland to nurture the pedagogical European dialogue and continue to fostering these encounters amongst European and worldwide colleagues.

Enrollments will be open until January, 21^st. (2022).

November 24, 2021January 24, 2022

Kirjoittaminen ja etnografia -teemanumero – uusi deadline 14.2.22

Kirjoittamisen tutkimuksen julkaisun, SCRIPTUM Creative Writing Research Journal -teemanumeron aiheena on etnografia. Julkaisuun haetaan artikkeleita, jotka käsittelevät mm. persoonallista kerrontaa ja etnografiaa, kirjallisten tekstilajien käyttöä, autoetnografiaa, kirjoituksen reflektiota etnografiassa.

Käsikirjoitusversioiden deadline 14.2.2022. Tekstit voivat olla joko suomen tai englannin kielisiä, maksimissaan 7500 sanaa, osoitteeseen creativewritingstudies@jyu.fi

Lisätietoja: teemanumeron toimittaja toht. Emilia Karjula, emilia.karjula@utu.fi

SCRIPTUM Creative Writing Research Journal

Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies
ISSN 2342-6039

Call for papers

Scriptum special issue: Creative writing and ethnography

Submission deadline 14 February 2022

Articles of maximum 7500 words are welcome in Finnish and English and should be sent to creativewritingstudies@jyu.fi

Guest editor: PhD Emilia Karjula, University of Turku

For additional information, please contact Emilia Karjula, emilia.karjula@utu.fi

Ethnographies are, and have been written in various ways. The crisis of representation and the rise of reflexive ethnography have led to a heightened awareness of textuality and genre. Clifford Geertz (1980) famously wrote about blurred genres, while Laurel Richardson (2005,1415) notes how ethnographic writing can morph into “auto-ethnography, fiction, poetry, drama, readers’ theater, writing stories, aphorisms, layered texts, conversations, epistles, polyvocal texts, comedy, satire, allegory, visual texts, hypertexts, museum displays, choreographed findings, and performance pieces”, to name a few.

The connections between ethnography and creative writing become most apparent when we look at ethnographies as texts written by specific authors with their own writerly voices, epistemologies and techniques. Autoethnography and reflexive writing make space for personal narratives and studies of authorship. Ethnographers, as well as creative writers, make textual experiments, build plots, describe characters and work with their senses to give the reader a felt experience of events.

This special issue of Scriptum invites researchers to reflect on convergences or collisions in the fields and margins of ethnography and (creative) writing research. Possible topics include, but are not limited to:

Genres of creative writing in written ethnographies

Possibilities of creative writing in producing, analyzing and representing ethnographic data

Ethnographic research of creative writers / writing groups / creative writing pedagogy

Ethnographic studies of the writing process

Epistemological, methodological and ethical issues in creative writing and ethnographic research

Language-based artistic research and ethnography

Autoethnography and creative writing

References

Gertz, C. (1980). Blurred Genres: The Refiguration of Social Thought. The American Scholar, 49(2), 165–179.

Richardson. L, & and St. Pierre, E. (2005). “Writing: A Method of Inquiry.” In Lincoln, Y., & Denzin, N. (2011). The SAGE handbook of qualitative research. SAGE.

…………………………………………………………………………………………………………………………………

SCRIPTUM Creative Writing Research Journal is a peer reviewed online creative writing research journal. Scriptum publishes manuscripts in English and Finnish. There is no fee to publish an article in the journal. Scriptum is an Open access -publication, with DOI addresses. The publication is classified by JUFO and indexed by JYX and EBSCO.

Publisher: University of Jyväskylä / Music, Art and Culture Studies
ISSN 2342-6039

November 4, 2021November 4, 2021

Traumainformoitu kirjallisuusterapia

Terapeuttisen kirjoittamisen alueella keskeinen seikka on uudelleen traumatisoitumisen ehkäiseminen. Scriptum -artikkelissaan tutkijat Karoliina Maanmieli, Johanna Holopainen, Sari Kortesoja esittelevät traumainformoituja työtapoja kuvaamalla kahta eri kirjallisuusterapiaryhmää.

Monikansallisessa Heroines-hankkeessa (2021) keskeiseksi nousivat turvallinen toimintaympäristö, sekä osallistujien kokemukset kirjallisesta ilmaisusta. Rintasyöpää sairastavien kirjoittajaryhmän tarkastelussa nousee esiin etäännyttäminen kirjoittamisen keinona. Rintasyövästä kirjoittavien teksteissä metaforat olivat keskeisiä, samoin asioiden personifiointi.

Uudelleen traumatisoitumisen välttämisessä keskeisessä roolissa on ohjaaja, joka toimillaan luo ja ylläpitää turvallista toimintaympäristöä. Artikkelissa nostetaan esiin käytännönläheisiä ja kirjallisuusterapiaryhmien ohjaajia hyödyntäviä huomioita traumainformoidusta työtavoista.

September 11, 2021

Roosa Berg: Taiteilija kohtaa kaupallisuuden – kirjailijan osallistuminen kirjamarkkinointiin (2021)

Roosa Berg tarkastelee kirjoittamisen gradussaan kirjallisuuden markkinointia uuden median aikana. Berg tutkii kirjailijoiden omaan brändäämistä sekä teostensa myynnin edistämistä.

Berg valottaa aihettaan sekä kirjailijoiden että kustantajien positioista käsin. Millaiseksi kirjailijat kokevat osuutensa kirjamarkkinoinnissa ja millaiseksi kustantajat kokevat kirjailijoiden osuuden? Näin kysymysten avulla ristivalotetaan kysymystä, jonka ääripäissä ovat taiteelliset pyrkimykset ja myyväksi suunniteltu tuote. Berg ei suuntaudu näistä kumpaakaan, vaan luo asetelman joka ilmaisee kirjallisuuden markkinoinnin jännitteitä. Kolmas tutkimuskysymys: miten sosiaalinen media on muuttanut kirjallisuuden markkinointia siirtää painotuksen alueelle, jossa kirjoista keskustelu edellyttää kirjailijan aktiivista osallistumista, niin että se palvelee myynnin edistämistä.

Taiteilija kohtaa kaupallisuuden – kirjailijan osallistuminen kirjamarkkinointiin (2021)

1 Johdanto

2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

2.1 Tutkimuksen tarve ja aiempi tutkimus

2.2 Tutkimuskysymykset

2.3 Aineistonkeruu ja tutkittavat

3 KATSAUS KUSTANNUSTOIMINTAAN JA KIRJAILIJUUTEEN

3.1 Kustannustoiminta

3.1.1 Viestinnän ja markkinoinnin erot kustannusalalla

3.2 Kirjailijuus

4 ANALYYSI

4.1 ”Mitä kirjailijat aina toivoo et avoimuutta kirjailijoita kohti”
– Henkilökemia, avoimuus, vastuualueet